Viime päivien keskustelu poliisin ulkomaalaisvalvonnasta kertoo avoimuuden tarpeesta. Keskustelu ryöpsähti sen jälkeen kun Musta Barbaari -taitelijanimeä käyttävä James Nikander kirjoitti äitinsä ja siskonsa kohtelusta Facebookissa.
Tämän jälkeen mediassa on kerrottu useista tapauksista, joissa paperin tarkastamisen kohteeksi joutuneet ulkomaalaistaustaiset haastateltavat ovat ihmetelleet, miksi juuri heiltä on kysytty papereita. Ihmiset kokevat joutuvansa ulkonäkönsä tai pukeutumisensa vuoksi tarkastuksen kohteeksi.
Vastaavaa palautetta on saatu toimittaja Kati Pietarisen mukaan Turun yliopiston aloitetussa tutkimuksessa, jossa haastatellaan Suomessa asuvia tai oleskelevia ulkomaalaisia sekä vähemmistöihin kuuluvia suomalaisia, myös suomalaisia romaneita.
Summittaisten tarkastusten tekeminen kiistetään
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on vakuuttanut mediassa, että Suomessa ei harjoiteta etnistä profilointia. Poliisi tekee laissa säädeltyä ulkomaalaisvalvontaa. Porin Suomi-Areenan tilaisuudessa hän on myös ilmoittanut poliisilla olevan ehdoton nollatoleranssi rasismin suhteen.
Hän vertaa ulkomaalaisvalvontaa ”karrikoidusti” liikennevalvontaan. Ulkomaalaisvalvonnalla halutaan ensisijaisesti tavoittaa maassa laittomasti oleskelevia.
Kolehmainen on vakuuttanut, että summittaista ulkomaalaistaustaisten paperien tarkistamista ei tehdä. Tarkistamiseen vaikuttavat analyysi, tiedustelutiedot, vihjetiedot ja niin edelleen.
Poliisin tiedotteessa korostetaan, että ”ulkomaalaisvalvonnan kohteeksi valikoituminen perustuu ennen kaikkea kokonaisarvioon tilanteesta – eli onko syytä olettaa, että henkilö on ulkomaalainen”.
Poliisin ulkomaalaisvalvonta suoritetaan yleensä aina muun hälytystoiminnan ja valvonnan yhteydessä, mutta poliisilla on mahdollisuus tehdä myös teemaluonteista valvontaa, jolloin ulkomaalaisvalvonta perustuu vihje- tai analyysitietoon, kertoo komisario Henri Helminen Helsingin poliisilaitoksen tiedotteessa.
Linjaukset hyviä, mutta entä käytäntö?
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäällikön Rainer Hiltusen mielestä vihjeisiin, analyysiin ja ennakkotietoihin pohjautuva ulkomaalaisvalvonta on perusteltua, mutta summittainen ja yleisillä paikoilla tapahtuva valvonta on vanhanaikaista.
Poliisi ei ole saanut vakuutettua uskottavasti, että sen kaikki kenttätoiminta tapahtuu, kuten poliisijohto linjaa. Väistämättä käydystä keskustelusta on syntynyt mielikuva, että myös summittaista, etniseen profilointiin perustuvaa papereiden tarkastamista tapahtuu.
Poliisin olisi syytä avata tarkemmin, mitä tarkoitetaan vihje- ja analyysitiedolla sekä kokonaisarviolla ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä. Miten tietoa kerätään ja miten sitä analysoidaan? Minkä ketjun kautta se kulkee konkreettista poliisityötä tekeville?
Poliisitoiminnan kenttäpelisääntöjä avattava
Yksittäistapauksiin ei tarvitse mennä, mutta tieto poliisin kenttätoiminnan pelisäännöistä nykyistä tarkemmin lisäisi luottamusta.
Kaikkien edun mukaista on luottamuksen lisääminen poliisiin myös ulkomaalaisvalvonnassa. Poliisillahan on Suomessa varsin hyvä arvostus, vaikka lommoja onkin tullut mielenosoittajien ja kansalaisaktivistien kohtelusta.
Nikanderin avaamaan keskusteluun reagointi osoittaa, että poliisin toiminnan avaamiselle on edelleenkin tarvetta.
uutiskirje 
