Hallituksen koulutukseen kohdistamista säästöistä on puhuttu paljon. Julkisuudessa ovat eniten olleet esillä korkeakoulutuksen leikkaukset. On hyvä, että näitä leikkauksia on voimakkaasti kritisoitu, sillä ainoastaan korkealla osaamisella voimme pärjätä tulevaisuudessa. Näiden leikkausten varjoon on silti jäänyt ammatilliseen koulutukseen suunnitellut leikkaukset, jotka ovat mielestäni myös erittäin vahingollisia Suomen tulevaisuuden kannalta.
Hallituksen tavoitteena ovat 248 miljoonan euron säästöt ammatilliseen koulutukseen vuosina 2016–2018. Näistä säästöistä 190 miljoonaa euroa on tarkoitus toteuttaa jo vuonna 2017. Mikäli säästö tehtäisiin suoraan koulutuspaikkoihin, merkitsee se noin 18 000 aloituspaikan vähentymistä.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että ammatillisen koulutuksen henkilöstön vähentämistarve on 2 400–3 800 henkilöä. Tämä taas lisää työttömyysturvan menoja kymmeniä miljoonia vuodessa.
Opiskelu on parasta sosiaaliturvaa.
Tuntuu järjettömältä, että hallitus omilla toimillaan lisää työttömyyttä. Yhtä järjetöntä on, että se tehdään ammatillisesta koulutuksesta mikä on usein avainasemassa niin nuorten, kuin työttömien aikuistenkin sijoittumisessa työmarkkinoille.
Ammatillisen koulutuksen joutuminen rajujen säästöpaineiden alle johtaa ennen kaikkea aikuisten koulutustarjonnan vähenemiseen. Tähän ovat koulutuskeskukset käytännössä pakotettuja sinällään kannatettavan nuorisotakuun vuoksi. Olenkin erityisen huolissani vähän koulutettujen ja työttömäksi joutuvien aikuisten puolesta. He ovat usein kaikkein heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla.
Säästöillä on myös alueellisesti merkittävä vaikutus. Säästöpaineiden alla koulutuksen järjestäjät joutuvat keskittämään toimintojaan suurempiin yksiköihin, jotka usein sijaitsevat suurissa kaupungeissa. Tämä on vahingollista maakuntien elinvoimaisuudelle ja siellä sijaitseville yrityksille.
Eniten se kuitenkin koskettaa koulutuksen tarvitsijaa. Useinhan tämä tarkoittaa työttömän ja uudelleenkoulutusta tarvitsevan muuttoa toiselle paikkakunnalle. Tämä on monessa tapauksessa kohtuutonta muutenkin hankalassa elämäntilanteessa.
Korkean työttömyyden aikana ammatilliseen koulutukseen tulisi päinvastoin panostaa. Aikuiskoulutuspaikkoja, oppisopimusta ja työllisyyskoulutusta pitää lisätä, sillä opiskelu on parasta sosiaaliturvaa työttömyyden kohdatessa. Samoin työttömyysturvalla opiskelua tulee edelleen helpottaa. Vuoden 2010 jälkeen jo 100 000 työtöntä on opiskellut uuden ammatin tämän mahdollisuuden kautta.
Vasemmistoliitto on aina ollut koulutusmyönteinen puolue, jolle on tärkeää sosiaalinen- ja alueellinen tasa-arvo Suomessa. On erittäin tärkeää turvata kaikille mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton toinen varapuheenjohtaja.
uutiskirje 
