Kritiikin kohteeksi joutunut Maahanmuuttovirasto (Migri) puolustautui maanantaina lehdistötiedotteella. Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina viraston virkamiesten moittivan sen työn laatua. Heidän kokemansa mukaan virastolta halutaan enemmän kielteisiä päätöksiä.
Migrin mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Virasto selittää kielteisten päätösten lisääntyneen muun muassa siksi, että ”virastossa on kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota hakijoiden kertomusten uskottavuuteen, sisäisen paon mahdollisuuteen ja kansainvälisen suojelun poissuljentaan rikollisilta”.
Taustalla on turvapaikkapäätöksenteon kansainvälinen vertailu, johon hallitus velvoitti viraston turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassaan. Sen mukaan Suomi seuraa jatkuvasti muiden maiden turvapaikkalainsäädäntöä ja -käytäntöjä, analysoi sen pohjalta tarvetta kansallisiin kehittämistoimiin ja reagoi nopeasti muutostarpeisiin.
Maahanmuuttoviraston mukaan aiempaa useammalla hakijalla ei myöskään ole ollut perusteita kansainväliseen suojeluun.
”Kaikki viraston sisäinen ohjaus turvapaikkapäätöksiä tekeville ylitarkastajille tähtää siihen, että he pystyvät tekemään oikeita päätöksiä: tunnistamaan turvapaikanhakijoiden joukosta ne, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa, ja ne, joiden kohdalla edellytykset eivät täyty”, Migri selventää.
”Maalinjauksissa ei poliittista ohjausta”
Helsingin Sanomissa Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio ei osannut selittää, mihin perustui toukokuinen linjaus siitä, että turvallisuustilanne Irakissa, Afganistanissa ja Somaliassa on parantunut.
Maanantaina Maahanmuuttovirasto kertoi, että maalinjaus on oikeudellinen arvio siitä, voidaanko turvapaikanhakijoita, joilla ei ole yksilöllisiä perusteita, palauttaa kotiseuduilleen. Oikeudelliset arviot eli maalinjaukset virasto tekee itsenäisesti, ”ajantasaisen lähtömaatiedon perusteella ja huomioiden tuomioistuinten päätökset – mukaan luettuna Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen tekemät päätökset.”
Viraston mukaan kyse on nimenomaan oikeudellisesta arviosta, joten asiaa ei voida ohjata poliittisesti.
Migri pitää päätöksiään oikeina ja perustelee tätä sillä, että tänä vuonna alle kaksi prosenttia niistä on kumoutunut hallinto-oikeuksissa laintulkinta- tai menettelytapavirheen vuoksi.
Migrin Vuorio sanoo, että ensimmäiseksi virastossa ryhdytään kartoittamaan henkilöstön tuntoja HS:n jutussa esille nousseista asioista.