KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Onko vakinainen täysipäiväinen palkkatyö säällisellä palkalla historiallinen poikkeus?

Työn uudenlaiset ehdot ruokkivat työntekijöiden välistä kaunaa. Uudessa luokkayhteiskunnassa ei ole luokkatietoisuutta.

Työn uudenlaiset ehdot ruokkivat työntekijöiden välistä kaunaa. Uudessa luokkayhteiskunnassa ei ole luokkatietoisuutta. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Alusta- ja keikkatalous palauttaa palkkatyön alkumuotoonsa päiväläisten satunnaistöiksi kuin 1930-luvulla, toteaa professori Juha Siltala.

Kansan Uutiset
16.9.2016 15.20

Suomessa on käyty keskustelua siitä, ovatko työsuhteet oikeasti muuttuneet epätyypillisemmiksi, koska työsuhteiden keskimääräinen kesto on jopa kasvanut viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana.

Pelkästään uusissa työsuhteissa alle vuoden kestäneiden työsuhteiden osuus kaikista kasvoi 40 prosentista 60 prosenttiin vuosina 1998–2007.

”Tämä vastaa paljon paremmin ihmisten jakamaa arkikokemusta siitä, etteivät uudet työsuhteet ole yhtä hyviä ja vakaita kuin entiset olivat”, kirjoittaa Suomen historian professori Juha Siltala sosialidemokraattisen Kalevi Sorssa -säätiön raportissa Työnantajan alaisena ilman työsuhdetta – Uuden talouden keikka- ja silpputyö paluuna entiseen, joka julkaistiin perjantaina.

Suomessa yritetään toteuttaa Saksan työmarkkinauudistuksen kaltaista työn halpuuttamista.

Työsuhteen epätyypillisyys ei ole Suomessa marginaali-ilmiö. Vuonna 2014 kaikkiaan 530 000 palkansaajaa voidaan laskea epätyypillisiksi: nollatuntisopimuksella olevat ja määräaikaiset mutta myös vapaaehtoisesti osa-aikaistyötä tai vuokratyötä tekevät. Näistä noin 280 000 on alityöllisiä.

Keskiluokasta päiväläisiksi

Myös työelämän huonontumisen historioitsijana tunnetuksi tullut Siltala toteaa, että nyt on meneillään työntekijöiden vähittäinen luisuminen pois keskiluokasta takaisin kohti kiertelevää irtotyövoimaa, päiväläisyyttä.

Siltala luettelee, että työvoiman solidaarisuutta hajottavat työmarkkinoiden etnistymisen lisäksi työsuhteiden hajoaminen vakinaiseen ydintyövoimaan, pätkätyövoiman ja vuokratyöläisten muodostamaan suhdannepuskuriin, alihankkijoihin ja harmaaseen työvoimaan alihankkijoiden palveluksessa.

World Economic Forumin tutkimuksen mukaan entistä vähemmän töitä syntyy vakinaisille. Uudet työntekijät ovat useimmiten ulkopuolisia freelancereita erilaisissa projekteissa.

Saksan ihmeen kääntöpuoli

Suomessa yritetään toteuttaa Saksan työmarkkinauudistuksen kaltaista työn halpuuttamista. Siltalan kokoamien tietojen mukaan Saksassa yli 25-vuotiailla vakinaisia työsuhteita on enää 68 prosenttia. Tehtaassa puolet tai kolmannes väestä on suorassa työsuhteessa, nauttii ammattiyhdistysliikkeen sopimaa palkkaa ja irtisanomissuojaa sekä edustusta yritysneuvostossa.

Ydintyövoimaa ympäröivät ulkokehällä vuokratyöntekijät ja sopimussuhteiset alihankkijat.

”Vuokratyöntekijöille on taisteltu samoja etuja kuin suoraan työllistetyille, mutta alihankkija tai alihankkijan työntekijä voivat noudattaa vaikka Romanian työehtoja”, hän kirjoittaa.

Luokkayhteiskunta ilman luokkatietoisuutta

Tilanne ruokkii työntekijöiden keskinäistä kaunaa, koska työvoiman sisäkehäkään ei koe olevansa turvassa jatkuvien tulos- ja ulosmittausten todellisuudessa. ”Oikeudeton ulkotyövoima” piiskaa sen pelkällä olemassaolollaan palkattomiin ylitöihin paikkansa lunastamiseksi

Saksassa huonoimmin ansaitseva neljännes työllisistä ei yllä edes minimipalkkaan, ”mutta heikennettyjen työttömyyskorvausten tarkoitus onkin ajaa työnhakijat hyväksymään myös muut kuin säälliset työt”, Siltala kirjoittaa.

Hänen mukaansa Saksassa oli vuonna 2015 lähes seitsemän miljoonaa minityöpaikkaa, joiden palkka oli alle 450 euroa kuukaudessa ja joihin ei sisältynyt eläke- ja työttömyysturvaa, jota Hartz-reformit lisäksi heikensivät.

”Syntyy jyrkkärajainen luokkayhteiskunta ilman yhdistävää luokkatietoisuutta”, kirjoittaa Siltala.

Perustulo ajankohtaiseksi

Siltala kuvaa uuden työn todellisuutta niin, että yhä useampi työntekijä on yrittäjä ja yhä useampi työnantaja vain välittäjä työn tilaajan ja suorittajan välillä, kuten taksipalvelu Uber, joka ei omista yhtään taksia. Nettivälittäjä saattaa yhteen palvelun tilaajan ja sitä tarjoavan työntekijän. Se ei ota työnantajavastuuta vaan vain välitysvoiton.

Vähintään kohtuullista olisi Siltalan mielestä turvata yrittäjien eläke ja sairauskulut jakamalla osa talouskasvusta markkinoiden ulkopuolella ja sallimalla yksinyrittäjille kollektiivinen neuvotteluoikeus minimihinnoista.

”Palkkatyöläisten yhteiskuntaa se ei korvaisi, mutta lieventäisi kuitenkin stressiä ja parantaisi rahan kiertoa taloudessa.”

ILMOITUS
ILMOITUS

Tässä tilanteessa talouden kiertokulun ylläpitäminen tekee Siltalan mukaan ajankohtaiseksi perustulon, jonka päälle voi ansaita.

”Samoin se pakottaa eläketurvaa ja sosiaaliturvaa irti perinteisistä työsuhteista, mikä ei voi olla aiheuttamatta ristiriitoja ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmistopuolueiden välille”, hän toteaa.

Perustuloa Siltala pitää kuitenkin vain jäävuoren huippuna. Jäävuori koostuu hänen mukaansa talouskasvun seisahtumisesta, markkinoiden lamasta, tarpeellisten töiden tekemättä jäämisestä julkisten säästöjen takia, avaintyöntekijöiden ylityöllisyydestä ja puskurityövoiman alityöllisyydestä ja rahan kiertämättä jäämisestä taloudessa.

Poliittista protestia ei Siltalan mukaan ole näkyvissä. ”Stagnaatiotalous” keskittyy pitämään yllä status quota etuoikeutetun vähemmistön hyväksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään