Keskustelu vasemmistoliiton esittämästä kymmenen euron minimipalkasta jatkuu. Nyt sitä pitää tarpeettomana Palvelualojen ammattiliiton (PAM) puheenjohtaja Ann Selin.
– Työehtosopimusten yleissitovuus on Suomessa yli 90 prosenttia, ja se tuo työntekijöille turvaa paljon laajemmin kuin vain alimman mahdollisen palkan osalta. Työehtosopimuksissa on sovittu esimerkiksi lomarahoista, erilaisista palkan lisistä, sairausajan palkasta ja matkakustannusten korvauksista. Lisäksi työehtosopimuksissa voidaan huomioida eli alojen erityispiirteet ja tarpeet paljon joustavammin kuin lainsäädännöllä, Selin sanoo.
PAMin puheenjohtajan mukaan palkkojen säätäminen laissa johtaisi väistämättä siihen, että palkkakustannuskeskustelu politisoituisi ja voisi johtaa ennakoimattomiin vaihteluihin työvoimakustannuksissa. Hän pitää lähes toiveajatteluna mallia, jossa olisi sekä lailla määritetty minimipalkka että työehtosopimuksin yleissitovasti sovitut muut työehdot ja ylemmät palkat.
– Eurooppalaisessa mittakaavassa työntekijöiden etujärjestöt laajasti tukevat ajattelua, että ensisijaisesti palkoista ja työehdoista sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken ja jollei se onnistu, niin lakisääteinen minimipalkka on hyvä vaihtoehto.
”Muissa maissa toimivat rinnakkain”
Vasemmistoliiton kansanedustaja ja keväällä tehdyn minimipalkka-aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Anna Kontula vastasi Selinille Facebookissa. Hänen mukaansa myös vasemmistoliitto kannattaa sitä, että ”ensisijaisesti palkoista ja työehdoista sovitaan työmarkkinaosapuolten kesken”.
”Mutta kun tämä mekanismi ei riitä suojelemaan työntekijöitä riistolta, ovat työntekijöiden etujärjestöt läpi Euroopan ajaneet lakeihin työehtojen minimisäädöksiä”, Kontula jatkaa.
Hänen mukaansa Selinin argumentti nojaa siihen, ”että minimipalkkalainsäädäntöä ei tarvita, koska se ei kykene ratkaisemaan kaikkia niitä ongelmia, joita PAM ja muut ammattiliitot eivät ole kyenneet ratkaisemaan”.
Kontula kirjoittaa, että ”jos tätä periaatetta noudatettaisiin lainsäädännössä laajemminkin, ei lakeja kannattaisi säätää lainkaan”.
Siitä että minimipalkkalaki vaarantaisi työehtosopimusjärjestelmän ei Kontulan mukaan ole toistaiseksi nähnyt ”mitään muuta evidenssiä kuin ay-pomojen auktoriteetti. Muissa maissa nämä järjestelmät voivat toimia rinnakkain, eivätkä Suomessakaan muut työn lakisääteiset minimiehdot ole romuttaneet neuvottelujärjestelmiä”.
Hän lisää kirjoitukseensa, että muut yrittävät perustella kantojaan laadukkaalla argumentoinnilla ja tutkimustiedolla, ”mutta tämä ei ilmeisesti koske työmarkkinajohtajia”.
uutiskirje 
