Reilusta kaupasta on tullut osa suomalaistenkin arkea. Vielä muutama vuosi sitten kauppa oli pientä ja usein julkisessa keskustelussa sen merkitystä vähäteltiin idealistisena haihatteluna. Ei vähätellä enää, sillä tutkimusten mukaan jo noin 90 prosentilla suomalaisista on tietoa Reilun kaupan järjestelmästä – ja suhtautuminen on pääsääntöisesti myönteistä.
Tunnettuus on alkanut näkyä myös Reilun kaupan tuotteiden myyntiluvuissa ja tuotevalikoimissa. Kymmenessä vuodessa esimerkiksi valikoima on laajentunut kahvista ja teestä yli tuhanteen eri tuotteeseen, joita saa myös eri kauppaketjujen myymälöistä.
Eettiseen kuluttamiseen ei myöskään talouden taantuma ole iskenyt koko voimallaan. Se voi olla joillekin yllätys, mutta toisaalta se kertoo siitä, että solidaarinen ajattelu ei ole mihinkään kadonnut.
Parhaillaan Suomessa vietetään Reilun kaupan kampanjaviikkoja. Kahden viikon ajan erilaisilla kampanjoilla pyritään edistämään eettistä kulutusta. Reilussa kaupassahan on kyse siitä, että kaupalla halutaan tukea maailman köyhimpiä ihmisiä. Kuluttajille annetaan mahdollisuus vaikuttaa omilla päätöksillään ihmisten elämään kehitysmaissa.
Reilusta kaupasta voi tulla yksi tämän vuosituhannen tärkeimmistä köyhyyden vähentämisen välineistä, sillä Reilun kaupan yhtenä peruslähtökohtana on se, että työtä tehdään kaikkialla reiluissa oloissa ja työstä maksetaan myös oikeudenmukainen palkka.
Reilun kaupan kampanjoinnissa on mukana myös suomalainen ammattiyhdistysliike, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa kehitysmaiden ay-liikkeen toimintaa tarjoamalla muun muassa koulutus- ja tutkimusapua.
uutiskirje 