Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen ja muun kirjoittamisen erottaminen toisistaan ei aina ole helppoa. Julkaisufoorumilla on väliä – Helsingin Sanomat tai Kansan Uutiset eivät ole tieteellisiä julkaisuja – mutta joskus ero ei ole selkeä.
Keskeinen tieteellisen tekstin tunnusmerkki on lähdekritiikki – tai pikemmin lähdekritiikin luonne, kaikkea tietokirjoittamista kun koskenee odotus kohtuullisesta lähdekritiikistä. Talousaiheissa lähdekritiikin puute näkyy varsinkin syy-seuraussuhteista uutisoitaessa.
Helsingin Sanomissa 3.8 julkaistussa, magneettikuvausten hintoja käsitelleessä artikkelissa kerrottiin Kelan tilastoihin nojautuen, että magneettikuvausten keskihinnat ovat vuosina 2013–2015 laskeneet 36 prosenttia. Hinnan alenemisen syyksi esitettiin palveluntarjoajien välillä kiristynyt kilpailu. Lähteenä oli hintatietojen vertailuja tarjoavan verkkopalveluyrityksen toimitusjohtaja ja THL:n asiantuntija.
Journalistinen lähdekritiikki edellyttäisi, että asiantuntijoiden näkemyksiä ainakin haastettaisiin.
Artikkelin syy-seuraussuhde jäi yhden tutkimusorganisaatiossa työskentelevän asiantuntijan ja yhden lähellä alaa toimivan, voittoa tavoittelevan yrityksen johtohenkilön näkemysten varaan. Voiko kilpailun vaikutuksesta hintoihin vetää johtopäätöksiä haastateltujen näkemysten perusteella?
Journalistinen lähdekritiikki edellyttäisi, että asiantuntijoiden näkemyksiä ainakin haastettaisiin. Markkinaosapuolella ja asiantuntijalla voi olla omia syitä pitää esillä kilpailun myönteisiä vaikutuksia, ja hinnat voivat muuttua monista syistä.
Taloustieteellisessä arviointitutkimuksessa ei kilpailun vaikutuksesta jonkin palvelun hintaan voi vetää vahvoja johtopäätöksiä pelkästään valvovan viranomaisen ja markkinatoimijan haastattelun perusteella (vaikka tällainen tieto voi hyvin täydentää arviointia).
Peruslähtökohta on, että vaikutusta ei ole. Peruslähtökohdan hylkäämiseksi pitää olla vahva, mieluiten koetilanteesta saatu näyttö. Ketään ei rokoteta sillä perusteella, että rokotteiden hintavertailuja myyvän yrityksen toimitusjohtaja sanoo rokotteen toimivan. Arviointitutkimuksessa pätevät samat käytännöt.
Journalismi ei ole tutkimusta, mutta soveltuvin osin lähdekritiikille on sielläkin tilausta.
Kirjoittaja on VATT:n ja Helsingin yliopiston yhteinen julkistalouden professori.
uutiskirje 
