Parin kuukauden kuluttua alkaa Suomen juhlavuosi, ja valmistelut ovat varmasti pitkällä. Juhlinta huipentuu 6.joulukuuta 2017, mutta eiköhän itsenäisyyden esinäytös 18. heinäkuutakin olisi syytä huomioida?
Miksikö? Venäjän keisari oli – ainakin periaatteessa – korkeimman vallan käyttäjä autonomisessa Suomessa. Kun Nikolai II joutui luopumaan vallasta helmikuussa 1917, Suomi oli vailla suuriruhtinastaan. Tilanne antoi Oskari Tokoin senaatille mahdollisuuden antaa eduskunnalle päätettäväksi valtalain, jonka mukaan korkein valta Suomessa kuuluu eduskunnalle. Valtalaki oli siten viittä vaille itsenäisyysjulistus.
Sosialistienemmistöinen eduskunta hyväksyi lain 18. heinäkuuta, mutta Kerenskin johtama Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan saman kuun lopulla. Merkittävä osa suomalaisista porvarillisista kansanedustajista tuki hajottamista. Näin laki ei tullut voimaan ja itsenäisyysjulistuskin siirtyi joulukuulle.
Hyvä yritys, mutta kaatui, kun omatkin koirat purivat. Nostetaan malja kuitenkin myös 18. heinäkuuta itsenäiselle Suomelle.
Otto Favén
Vantaa
uutiskirje 
