Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettamassa työryhmän arvioimaan, onko työeläkejärjestelmässä mahdollista luopua kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä.
Nykyinen kunnallinen eläkejärjestelmä luotiin 1960-luvun alussa korvaamaan siihenastinen käytäntö, jossa kuntien viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläketurvasta säädettiin pääsääntöisesti kuntakohtaisilla eläkesäännöillä.
Vuonna 1961 kunnalliset keskusjärjestöt asettivat kunnallisen eläketoimikunnan, jonka työskentelyn perusteella annettiin esitys kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaiksi. Se tuli voimaan vuonna 1964. Eläkejärjestelmän toimeenpanijaksi perustettiin Kunnallinen eläkelaitos (nykyisin Keva).
Kunnallinen eläkejärjestelmä on pitkälti kuntasektorin itsensä luoma. Se perustuu verotusoikeuden omaavien kuntien yhteisvastuuseen kunnallisen henkilöstön eläketurvan rahoittamisessa.
Se on merkittävä osa suomalaista kunnallista itsehallintoa ja kuntataloutta. Kunnat ovat ikään kuin kunnallisen eläkejärjestelmän ”omistajia”. Ja tämän verotusoikeuden omaavien kuntien yhteisvastuun nojalla kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus on myös erittäin vakaalla pohjalla.
Nyt siis ministeriöt ovat asettamassa työryhmän arvioimaan, onko työeläkejärjestelmässä mahdollista luopua kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä. Ponnin tälle työlle on kirjattu työmarkkinaosapuolten eläkesopimukseen vuodelta 2014.
Merkittävä asia on se, että aloite tähän on lähtenyt muualta kuin kuntakentästä, ja että työryhmässä olisivat edustettuina hyvin monet tahot – yksityisten eläkevakuutusyhtiöiden edustajaa myöten – paitsi kuntasektori itse, joka on kyseisen järjestelmän rakentaja, omistaja ja rahoittaja.
Mikä tämän järjestelyn takana on?
Elinkeinoelämän keskusliiton ja yksityisten työeläkeyhtiöiden voimakkaan lobbauksen tavoitteena on, että luopuminen kunnallisen ja yksityisen sektorin työeläkejärjestelmien erillisyydestä merkitsisi kunnallisen eläkejärjestelmän korvaamista yksityisten työeläkeyhtiöiden eläkevakuutuksilla.
Mutta tämän ei välttämättä tarvitse olla ainoa vaihtoehto. Eläkevakuutettujen edun nimissä olisi syytä samassa yhteydessä tutkia myös se vaihtoehto, että luodaankin valtakuntaan yksi, julkisen toimijan hoitama työeläkejärjestelmä, jossa yksityisistä työeläkeyhtiöistä luovuttaisiin kokonaan.
Järjestelmä saattaisi olla eläkkeiden maksajien kannalta edullisempi vaihtoehto. Onhan Kevakin eläkkeiden täytäntöönpanon hoidossa tehokkaampi ja kustannuksiltaan edullisempi kuin nykyiset yksityiset työeläkeyhtiöt.
Kunnallisten eläkkeiden siirtämistä työeläkeyhtiöiden hoidettavaksi perustellaan kilpailun säilyttämisellä. Mitä on kilpailu työeläkevakuuttamisessa? Eläkkeiden suuruus säädetään lailla ja edut ovat kaikille samat.
Eläkemaksutkin ovat kaikille samat. Se pieni osuus, jolla ”kilpaillaan”, tarkoittaa lisäkustannuksia ja rahan siirtämistä pois eläkevarannoista.
Harri Virta
Kevan hallituksen jäsen
Tammela
uutiskirje 
