Viimeinen sana
Imatran kolmoismurha oli nopeasti ratkaistu. Poliisi piti pari päivää tapahtuneen jälkeen syynä 23-vuotiaan miehen syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia.
Hallitus reagoi veritekoihin nykyään kiitettävän nopeasti. Kun natsin pahoinpitelemä nuori mies kuoli syyskuisena lauantaina, jo maanantaina hallitus pisti vireille pohdinnan kyseisten järjestöjen kieltämisestä. Siihen ne kiireet tosin loppuivatkin. Samat natsit saivat marssia yli kolme kuukautta myöhemmin poliisin turvaamina itsenäisyyspäivänä.
Imatran veriteko johtaa hallituksen kärkihankkeeseen, jonka aihe on nuorison syrjäytyminen, lupasi puolestaan sisäministeri Paula Risikko. Se pannaan vireille jo neljän kuukauden kuluttua, hallituksen huhtikuisessa puoliväliriihessä.
Jo tätä ennen pääministeri Juha Sipilä lupasi asettaa työryhmän pohtimaan eriarvoisuuden vähentämistä, mutta niin, että rahaa ei saa kulua yhtään.
Kun poliitikko on ymmällään eikä tiedä, mitä pitäisi tehdä, hän perustaa työryhmän. Nuorison syrjäytyminen on ollut yksi viime vuosien suosikkiaiheista, kun työryhmiä on perustettu.
Ei siitä ole kuin vähän päälle kaksi vuotta, kun eduskunnan tarkastusvaliokunta julkisti hyvän mietinnön nuorten syrjäytymisestä, joka perustui valiokunnan tilaamaan tutkimukseen. Siihen on koottu usein julkisuudessa olevia lukuja pelkän peruskoulun käyneistä, nuorista työkyvyttömyyseläkeläisistä ja koko ilmiön taloudellisista vaikutuksista. Nuoren syrjäytyminen työmarkkinoilta aiheuttaa yhteiskunnalle miljoonan euron kustannukset ennen kuin hän täyttää 60 vuotta.
Mitä jäi käteen valiokunnan kannasta, että ”Suomessa ehkäisevän työn voimavarat ovat olleet vähäiset ja jo valmiiksi alimitoitetut. Rahoituksen painopiste on yhä enemmän siirtynyt korjaaviin toimenpiteisiin, joilla syrjäytymisongelmista kärsivien nuorten yksittäisiä ongelmia on pyritty parantamaan”?
Painopistettä ennalta ehkäisevään toimintaan ja varhaista puuttumista. Niitä tarkastusvaliokunta painotti kesän 2014 kynnyksellä. Tehosiko?
Vuonna 2010 nuorten syrjäytymistä selvitteli Kaste-hanke. Vähän sen jälkeen vasta valittu presidentti Sauli Niinistö perusti syrjäytymistyöryhmän, jonka työn lopputulos oli ajat sitten unohdettu Ihan tavallisia asioita -nettikampanja.
Hankkeita, työryhmiä ja selvityksiä on kymmeniä. Niitä alettiin tuottaa sen jälkeen, kun 1990-luvun lama teki uudet jaot näkyviksi ja oli selvää, ettei ajan henki suosinut sitä edeltänyttä hyvinvointivaltion eetosta.
Ja siitähän tässä kaikessa on lopulta kysymys. Edellisen laman varjolla Suomi laitettiin uusiksi ja nyt uuden Suomen hedelmät ovat kypsyneet. 1990-luvun muutoksen jälkeen Suomi on 2000-luvulla rikkaampi, avoimempi, tehokkaampi, eriarvoisempi ja julmempi yhteiskunta kuin 1980-luvulla, tehtiin yhteenvetoa kirjassa Uusi jako vuonna 2006.
uutiskirje 