KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja: Ovatko ministerit ymmärtäneet viestin?

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie pitää huolestuttavana sitä, että oikeuskansleri joutui arvostelemaan hallituksen toimien perustuslaillisuutta.

Tuula Kärki
22.12.2016 11.07
Fediverse-instanssi:

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka luetteli sunnuntain Helsingin Sanomissa useita tapauksia, joissa oikeuskanslerin viraston kanta on jätetty huomiotta lainvalmistelussa.

Asia ei ole uusi.

– Jonkka otti jo oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 2014 samoja ongelmia esiin, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, vasemmistoliiton Annika Lapintie sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS
Ihmettelen kovasti, jos valmistelevat virkamiehet eivät kerro ministereille, kun on ongelmia.

– Perustuslakivaliokunta käsitteli niitä mietinnössään ja näki lainvalmistelun laadun huolestuttavaksi. Tilanne on selvästikin heikentynyt, kun oikeuskansleri joutuu toistamaan asian julkisuuteen.

Oikeuskanslerin tehtävä on valvoa hallituksen, ministeriöiden ja tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta.

Perustava valuvika

Jonkan mukaan hallituksessa ei ole otettu huomioon hänen ohjeitaan. Esimerkkinä hän mainitsi muun muassa hallituksen aikeen säätää maahanmuuttajille muita alhaisempi työttömyysturva. Perustuslakivaliokunta käsitteli asian ja totesi, ettei lakia voida säätää, koska ei ole asiallisia perusteita syrjiä ketään pelkästään alkuperän takia. Niinpä hallitus veti esityksen pois.

Lapintie huomauttaa, että perustuslaillisuuden arviointi pitää tehdä ministeriöiden valmistelussa.

– Jos oikeuskanslerin virastosta ohjeistetaan ministeriötä, se pitäisi ottaa huomioon. Kun laki tulee eduskuntaan, se on jo pitkälle valmisteltu. Pieniä vinoumia pystytään korjaamaan, mutta perusteita on vaikea lähteä muuttamaan. Niinpä laki jää säätämättä.

Lapintie toteaa joskus tuntuneen siltä, että hallitus kokeilee ikään kuin kepillä jäätä.

– Kun lakiesitys paljastuu perustuslain, yhdenvertaisuus- tai syrjimättömyyssäännöksen vastaiseksi, onhan se hyvin fundamentti valuvika, hän sanoo.

– On suuriakin lakihankkeita, joissa ei ole riittävästi pohdittu perustuslain mukaisuutta ja tavallaan odotetaan, että perustuslakivaliokunta hoitaa asian.

Suuret kokonaisuudet paloina

Perustuslakivaliokunta on huomauttanut useita kertoja myös toisesta perustavasta ongelmasta: Suuret lakikokonaisuudet tulevat eduskuntaan pieninä palasina.

– Tällöin niin perustuslakivaliokunnan kuin sen kuulemien asiantuntijoidenkin on vaikeaa arvioida, miten yhteisvaikutus muuttaa käytäntöä, Lapintie sanoo.

Viime aikoina esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvään lainsäädäntöön on tehty paljon muutoksia. Sama koskee sosiaaliturvan säästöpäätöksiä.

– Lakeja tulee eriaikaisesti ja kokonaisarvio on jäänyt tekemättä, Lapintie sanoo.

Hän toteaa, että tästäkin asiasta perustuslakivaliokunta on useampaan otteeseen huomauttanut.

– Viimeksi totesimme asian tiistaina valmistuneessa käsittelyssä oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta 2015.

Juristeja hallitukseen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi Ylellä, että on yllättynyt oikeuskanslerin näkemyksistä.

Käytännössä oikeuskanslerin virasto valvoessaan hallituksen tekemään lainvalmistelua on yhteydessä lakia valmisteleviin ministeriöiden virkamiehiin.

– Ihmettelen kovasti, jos valmistelevat virkamiehet eivät kerro ministereille, kun on ongelmia, Lapintie sanoo.

– Seuraava kysymys on, että ovatko ministerit ymmärtäneet, että heille on kerrottu ongelmista.

Lapintien mielestä kannattaisikin pohtia paluuta vanhaan käytäntöön, joka edellytti, että hallituksessa on vähintään kaksi juristia, joista toinen on oikeusministeri.Lisäksi hän pitää istuvan hallituksen heikkoutena sitä, että nyt samalle henkilölle on oikeusministerin tehtävien lisäksi annettu toisen ministerin tehtävät.

Virkamiehellä oikeus puhua

Asiasta käydyssä keskustelussa Lapinteitä on kiusannut se, että ongelmista kertoneen oikeuskanslerin motiiveja on kyseenalaistettu. Esimerkiksi perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo syytti maanantaina Jonkkaa politikoinnista.

– En pidä asianmukaisena, että virkamiehiä haukutaan, kun he kertovat julkisuuteen ongelmista. Heillä pitää olla oikeus siihen. Lapintie sanoo.

– Ei ole asiallista väheksyä virkamiesten huolia keksimällä jotain kätkettyjä tarkoitusperiä.

Hän toteaa, että sama pätee perustuslakivaliokunnan kuulemiin professoreihin, ja ihmettelee kokoomuksen pitkäaikaisen kansanedustajan Ben Zyskowizcin maanantaina A-studiossa esittämää näkemystä, jonka mukaan vallalla ovat perustuslakifundamentalistit.

– Varsinkin harkittu, tietoon ja perehtyneisyyteen perustuva mielipide pitää ottaa vakavasti. Mitätöiminen kuulostaa siltä,että mustamaalaajalta ovat asialliset argumentit loppuneet.

Etukäteisvalvonta on hyvä

Muun muassa ulkoministeri Timo Soinin (ps.) ehdottamaa perustuslakituomioistuinta Lapintie ei kannata ainakaan, jos se merkitsisi perustuslakivaliokunnan lopettamista.

– Perustuslakituomioistuin harjoittaisi jälkikäteistä valvontaa, hän toteaa.

– Mielestäni vahvuutemme on se, että oikeuskansleri valvoo hallituksen lainvalmistelua ja lisäksi eduskunta osallistuu siihen perustuslakivaliokunnan kautta. Tällöin tarkoitus on, että ei edes tule voimaan perustuslain ja perusoikeuksien vastaista lainsäädäntöä.

Lapintie pitäisi hyvänä sitä, että perustuslakivaliokunta voisi oma-aloitteisesti ottaa käsittelyynsä ongelmalliseksi näkemäänsä lakialoitetta. Nyt se käsittelee ainoastaan eduskunnan täysistunnon lähettämiä asioita.

– Jos perustuslakivaliokunta voisi itse olla aktiivinen, jo se poistaisi jotain ongelmia, hän arvioi.

Hänestä perustuslakivaliokunnan pitäisi saada käsitellä aloittamansa käsittely loppuun. Nyt asian käsittely loppuu eduskunnassa, jos hallitus vetää asian pois.

– Näin valiokunnalta jää tekemättä yhteenveto asiantuntijakuulemisista ja muodostamatta kanta, joka linjaa, millainen kyseisen lain tulisi olla, jotta se vastaisi perustuslakia tai kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Se vaikuttaisi tulevaan lainsäädäntöön ja tuomioistuinten käsittelyyn, koska perustuslakivaliokunnan lausunnot ovat pohja siihen, miten lainsäädäntöä tulee tulkita ja valmistella.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

Unkarin uusi pääministeri Peter Magyar hallituksensa kanssa.

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

Suomen Diakoniopiston lähihoitajaryhmän opiskelija Helsingissä elokuussa 2019.

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

Uusimmat

Mehrmaa on joutunut muuttamaan lastensa kanssa toistuvasti Talibanin valtaannousun jälkeen, mutta hän jatkaa työtään afganistanilaisten naisten auttamiseksi.

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

Tom-Henrik Sirviöstä on hassua, että työttömyyden kasvusta ei pystytä puhumaan suoraan, vaan keksitään tekosyitä. Tekosyitä keksimällä vältetään puhuminen oikeasta ongelmasta.

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

Afrikka on maailman nuorin maanosa. Yli 60 prosenttia sen väestöstä on alle 25-vuotiaita, mutta miljoonille nuorille ei löydy työtä. Kuva:

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

Jessi Jokelainen

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

 
04

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

 
05

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026

Europarlamentti vähentää lupahärdelliä: Apu, kalusto ja ihmiset saadaan liikkeelle, kun on kiire

23.06.2026

Orpon hallitus uudistaa koulutusta: Vanginvartijoiden koulutus ylitäysien vankiloiden vastuulle

23.06.2026

Saramo: EU:n kauppasopu USA:n kanssa oli antautumissopimus – ”Annamme ymmärtää, että meitä saa kiristää”

23.06.2026

Jos ennallistaminen uhrataan eturistiriidoille, asumme kohta kaikki tuhansien liejulampien maassa

23.06.2026

Gallupmonitori 2: Vasemmistoliitto kulkee kohti kaikkien aikojen parasta eduskuntavaalitulostaan

22.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset