Oikeuskansleri Jaakko Jonkka luetteli sunnuntain Helsingin Sanomissa useita tapauksia, joissa oikeuskanslerin viraston kanta on jätetty huomiotta lainvalmistelussa.
Asia ei ole uusi.
– Jonkka otti jo oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 2014 samoja ongelmia esiin, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, vasemmistoliiton Annika Lapintie sanoo.
Ihmettelen kovasti, jos valmistelevat virkamiehet eivät kerro ministereille, kun on ongelmia.
– Perustuslakivaliokunta käsitteli niitä mietinnössään ja näki lainvalmistelun laadun huolestuttavaksi. Tilanne on selvästikin heikentynyt, kun oikeuskansleri joutuu toistamaan asian julkisuuteen.
Oikeuskanslerin tehtävä on valvoa hallituksen, ministeriöiden ja tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta.
Perustava valuvika
Jonkan mukaan hallituksessa ei ole otettu huomioon hänen ohjeitaan. Esimerkkinä hän mainitsi muun muassa hallituksen aikeen säätää maahanmuuttajille muita alhaisempi työttömyysturva. Perustuslakivaliokunta käsitteli asian ja totesi, ettei lakia voida säätää, koska ei ole asiallisia perusteita syrjiä ketään pelkästään alkuperän takia. Niinpä hallitus veti esityksen pois.
Lapintie huomauttaa, että perustuslaillisuuden arviointi pitää tehdä ministeriöiden valmistelussa.
– Jos oikeuskanslerin virastosta ohjeistetaan ministeriötä, se pitäisi ottaa huomioon. Kun laki tulee eduskuntaan, se on jo pitkälle valmisteltu. Pieniä vinoumia pystytään korjaamaan, mutta perusteita on vaikea lähteä muuttamaan. Niinpä laki jää säätämättä.
Lapintie toteaa joskus tuntuneen siltä, että hallitus kokeilee ikään kuin kepillä jäätä.
– Kun lakiesitys paljastuu perustuslain, yhdenvertaisuus- tai syrjimättömyyssäännöksen vastaiseksi, onhan se hyvin fundamentti valuvika, hän sanoo.
– On suuriakin lakihankkeita, joissa ei ole riittävästi pohdittu perustuslain mukaisuutta ja tavallaan odotetaan, että perustuslakivaliokunta hoitaa asian.
Suuret kokonaisuudet paloina
Perustuslakivaliokunta on huomauttanut useita kertoja myös toisesta perustavasta ongelmasta: Suuret lakikokonaisuudet tulevat eduskuntaan pieninä palasina.
– Tällöin niin perustuslakivaliokunnan kuin sen kuulemien asiantuntijoidenkin on vaikeaa arvioida, miten yhteisvaikutus muuttaa käytäntöä, Lapintie sanoo.
Viime aikoina esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvään lainsäädäntöön on tehty paljon muutoksia. Sama koskee sosiaaliturvan säästöpäätöksiä.
– Lakeja tulee eriaikaisesti ja kokonaisarvio on jäänyt tekemättä, Lapintie sanoo.
Hän toteaa, että tästäkin asiasta perustuslakivaliokunta on useampaan otteeseen huomauttanut.
– Viimeksi totesimme asian tiistaina valmistuneessa käsittelyssä oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta 2015.
Juristeja hallitukseen
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi Ylellä, että on yllättynyt oikeuskanslerin näkemyksistä.
Käytännössä oikeuskanslerin virasto valvoessaan hallituksen tekemään lainvalmistelua on yhteydessä lakia valmisteleviin ministeriöiden virkamiehiin.
– Ihmettelen kovasti, jos valmistelevat virkamiehet eivät kerro ministereille, kun on ongelmia, Lapintie sanoo.
– Seuraava kysymys on, että ovatko ministerit ymmärtäneet, että heille on kerrottu ongelmista.
Lapintien mielestä kannattaisikin pohtia paluuta vanhaan käytäntöön, joka edellytti, että hallituksessa on vähintään kaksi juristia, joista toinen on oikeusministeri.Lisäksi hän pitää istuvan hallituksen heikkoutena sitä, että nyt samalle henkilölle on oikeusministerin tehtävien lisäksi annettu toisen ministerin tehtävät.
Virkamiehellä oikeus puhua
Asiasta käydyssä keskustelussa Lapinteitä on kiusannut se, että ongelmista kertoneen oikeuskanslerin motiiveja on kyseenalaistettu. Esimerkiksi perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo syytti maanantaina Jonkkaa politikoinnista.
– En pidä asianmukaisena, että virkamiehiä haukutaan, kun he kertovat julkisuuteen ongelmista. Heillä pitää olla oikeus siihen. Lapintie sanoo.
– Ei ole asiallista väheksyä virkamiesten huolia keksimällä jotain kätkettyjä tarkoitusperiä.
Hän toteaa, että sama pätee perustuslakivaliokunnan kuulemiin professoreihin, ja ihmettelee kokoomuksen pitkäaikaisen kansanedustajan Ben Zyskowizcin maanantaina A-studiossa esittämää näkemystä, jonka mukaan vallalla ovat perustuslakifundamentalistit.
– Varsinkin harkittu, tietoon ja perehtyneisyyteen perustuva mielipide pitää ottaa vakavasti. Mitätöiminen kuulostaa siltä,että mustamaalaajalta ovat asialliset argumentit loppuneet.
Etukäteisvalvonta on hyvä
Muun muassa ulkoministeri Timo Soinin (ps.) ehdottamaa perustuslakituomioistuinta Lapintie ei kannata ainakaan, jos se merkitsisi perustuslakivaliokunnan lopettamista.
– Perustuslakituomioistuin harjoittaisi jälkikäteistä valvontaa, hän toteaa.
– Mielestäni vahvuutemme on se, että oikeuskansleri valvoo hallituksen lainvalmistelua ja lisäksi eduskunta osallistuu siihen perustuslakivaliokunnan kautta. Tällöin tarkoitus on, että ei edes tule voimaan perustuslain ja perusoikeuksien vastaista lainsäädäntöä.
Lapintie pitäisi hyvänä sitä, että perustuslakivaliokunta voisi oma-aloitteisesti ottaa käsittelyynsä ongelmalliseksi näkemäänsä lakialoitetta. Nyt se käsittelee ainoastaan eduskunnan täysistunnon lähettämiä asioita.
– Jos perustuslakivaliokunta voisi itse olla aktiivinen, jo se poistaisi jotain ongelmia, hän arvioi.
Hänestä perustuslakivaliokunnan pitäisi saada käsitellä aloittamansa käsittely loppuun. Nyt asian käsittely loppuu eduskunnassa, jos hallitus vetää asian pois.
– Näin valiokunnalta jää tekemättä yhteenveto asiantuntijakuulemisista ja muodostamatta kanta, joka linjaa, millainen kyseisen lain tulisi olla, jotta se vastaisi perustuslakia tai kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Se vaikuttaisi tulevaan lainsäädäntöön ja tuomioistuinten käsittelyyn, koska perustuslakivaliokunnan lausunnot ovat pohja siihen, miten lainsäädäntöä tulee tulkita ja valmistella.
lehti 