KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Paavo Arhinmäki KU:n haastattelussa: Itseään kunnioittavan ja tosissaan politiikkaa tekevän on uskallettava sanoa, mitä aidosti ajattelee

Petteri Orpo ei ole osoittanut johtajuuttaan missään kohtaa tätä hallituskautta. Orpo on perussuomalaisten vankina, sanoo vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki.

Petteri Orpo ei ole osoittanut johtajuuttaan missään kohtaa tätä hallituskautta. Orpo on perussuomalaisten vankina, sanoo vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Kuva: Jussi Joentausta

KU keskusteli vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäen kanssa kotimaan poliittisesta tilanteesta, vasemmiston kehityksestä ja Helsingistä.

Jussi Virkkunen
11.8.2025 8.00

Paavo Arhinmäki

Syntynyt 13.12.1976

Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2001–2005

Kansanedustaja 2007–2021

Vasemmistoliiton puheenjohtaja 2009–2016

Kulttuuri- ja urheiluministeri 2011–2014

Helsingin apulaispormestari 2021–

KU: Helsingin apulaispormestari, vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, valtiovarainministeri Riikka Purra julkaisi elokuun alussa oman budjettiesityksensä. Sen leikkaukset koostuivat pitkälti perussuomalaisten omista tavoitteista, kuten Opetushallituksen lakkauttamisesta. Kommentoit itse heti tuoreeltaan, että esitystä ei tehnyt valtiovarainministeri tai -ministeriö, vaan kannatuksensa menettäneen puolueen puheenjohtaja. Uskotko, että pääministeri Petteri Orpo on valmis laittamaan Purran ruotuun?

Paavo Arhinmäki: En.

Miksi et?

Petteri Orpo ei ole osoittanut johtajuuttaan missään kohtaa tätä hallituskautta. Orpo on perussuomalaisten vankina.

Purran budjettiesitys oli ihan puhdas mediaoperaatio, ja tätä on odotettavissa seuraavat kaksi vuotta. Kun perussuomalaiset on menettänyt puolet kannatuksestaan ja kun uskottavuus on mennyt, niin sitten yritetään tavallaan raapia ja pitää kiinni niistä viimeisistä äärikannattajista nimenomaan tällaisilla tempauksilla ja samalla pitää itseään esillä.

Toisaalta kokoomus haluaa kynsin hampain pitää kiinni tästä hallituspohjasta, koska tämä hallitus on samalla mahdollistanut hyvin kokoomuslaisen politiikan. Siitä raskaimman taakan on kuitenkin kantanut perussuomalaiset.

Oikeastaan ainoa, mikä tätä hallitusta tosiasiallisesti voisi horjuttaa, on se, että hallituspuolue RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz löytäisi vihdoin selkärangan. Purran esityshän oli keskisormen näyttö erityisesti RKP:lle. Nyt nähdään, miten RKP tähän tähän reagoi.

Sinulla on pitkä kokemus valtakunnan politiikasta ja olet istunut aikoinaan RKP:laisten kanssa samassa hallituksessa. Siihenkin peilaten: Uskotko, että RKP tai Adlercreutzista löytyy selkärankaa?

Pahoin pelkään, että näin ei tule käymään. Tässähän samaan aikaan budjettihallituskriisin rinnalla menee kysymys Palestiinan tunnustamisesta, jossa ollaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kriisissä.

Ei ihan heti tule mieleen Suomen historiassa tilannetta, että tasavallan presidentti ja hallitus ovat tällaisessa asiassa vastakkain. Tässä ovat toisella puolella hallituksen äärivoimat kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset, ja toisella puolella on sitten kokoomus, RKP, tasavallan presidentti ja eduskuntapuolueiden enemmistö.

Kyllä tässä pitäisi kahden vuoden kynnysmattona olemisen jälkeen niin RKP:n kuin myös kokoomuksen pystyä löytämään vähän selkärankaa.

Samaan aikaan Orpon hallitus on onnistunut muuttamaan Suomea parissa vuodessa hyvin perinpohjaisesti. Muutoksista voi sitten tykätä tai ei. Onko Orpon hallituksen muutosvauhti ja kyky tehdä muutoksia yllättänyt sinua?

Tämä hallitus on ollut kokoomuksen vuosikymmenien haaveiden täyttymys. Se on päässyt moukaroimaan suomalaista työelämää ja heikentämään työntekijöiden asemaa, vahvistamaan työnantajien direktiovaltaa entisestään, heikentämään sosiaaliturvaa ja yksityistämään palveluita. Tämä on pystytty tekemään nyt sen vuoksi, että on saatu myös talouspolitiikan osalta oikeistolaistunut perussuomalaiset mukaan.

Siinä mielessä olen yllättynyt, miten perussuomalaiset on tällä puolella päästänyt ihan kaiken mahdollisen läpi, joka näkyy nyt perussuomalaisten kannatuksessa.

Pitää olla aika paksunahkainen duunari, jos vielä ajattelee, että perussuomalaiset olisi jollain tavalla työläisten puolella.

Tällä hetkellä hallitusta pitää pystyssä muun muassa se, että kevään kehysriihessä nuijitut päätökset kuten suurituloisten mittavat veronkevennykset ja suuryrityksiä hyödyttävä yhteisöveron alennus pitää nuijia eduskunnasta läpi. Kuinka vakaalta tämä Orpon hallituksen meno vaikuttaa?

No jos ajatellaan pidemmältä ajalta, niin hallituksethan eivät ole olleet enää vuosikymmeniin olleet kovinkaan vakaita. Näyttäisi siltä, että koko ajan lyhyemmäksi ja lyhyemmäksi tulee hallituksille se kausi, jolloin pystytään puhaltamaan yhteiseen hiileen ja viemään asioita eteenpäin.

Toivon tietenkin, että hallitus kaatuisi ennen sitä, mutta jotenkin hallituspohjat ovat aiemminkin kitkuttaneet vaaleihin asti. Vaaleihin asti tulee olemaan aika sekavaa, eikä mitään varsinaista linjaa ole enää nähtävissä.

Siirrytään nyt vasemmistoon. Vasemmistoliitto kokoontuu puoluekokoukseen marraskuussa Vantaalla. Ensi vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun luovuit puolueen puheenjohtajuudesta. Kuinka suuri muutos puolueessa on vuoden 2016 jälkeen tapahtunut?

Minuthan valittiin puheenjohtajaksi vuonna 2009. Muutosta aloiteltiin 2000-luvun alkupuolella. Se on pikkuhiljaa tapahtunut, mutta ehkä se on viime vuosina kiihtynyt.

Aikoinaan vuonna 1995 nuorella ehdokkaalla Aleksi Bardylla oli vaalislogan ”Muutan kaiken”. Ehkä kaikki ei ole muuttunut, mutta aika paljon on muuttunut. Jäsenistö on aika lailla uudistunut, nuorentunut, naisistunut, kaupungistunut ja eteläistynyt.

Tämä näkyy puolueessa ja sen poliittisissa linjauksissa. Myös tämänhetkinen puheenjohtaja Minja Koskela tulee erilaisesta traditiosta kuin aikaisemmat.

Li Andersson oli ennen puheenjohtajaksi valintaansa ollut nuorisojärjestön puheenjohtaja. Kun minut valittiin puolueen puheenjohtajaksi, olin siinä vaiheessa istunut puoluehallituksessa vajaa kymmenen vuotta.

Minja Koskela ehkä edustaa sitä, mitä monet vasemmistoliittolaiset tänä päivänä ovat. Moni on tullut liikkeen pariin vastaan muutamia vuosia sitten.

Kuinka hyvin tunnistat puolueen nykyään?

Oikeastaan mä tunnistan tämän puolueeksi, joka perustettiin vuonna 1990 Kulttuuritalolla tai oikeastaan Helsingin jäähallissa, josta sitten siirryttiin kulttuuritalolle. Kun puolue perustettiin, oli ajatus punavihreydestä.

Mutta sitten iski historian syvin lama ja massatyöttömyys. Se ajatus, mikä uudesta puolueesta oli – sen muotoutuminen vei 30 vuotta tai vähän päälle. Siinä mielessä tunnistan hyvinkin puolueen. Puolue on nyt sellainen, jollaiseksi se aikoinaan perustettiin.

Ehkä kaikki ei ole muuttunut, mutta aika paljon on muuttunut. Jäsenistö on aika lailla uudistunut, nuorentunut, naisistunut, kaupungistunut ja eteläistynyt, kuvaa Paavo Arhinmäki vasemmiston muutosta. Kuvassa Arhinmäkeä haastattelee KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Ehkä kaikki ei ole muuttunut, mutta aika paljon on muuttunut. Jäsenistö on aika lailla uudistunut, nuorentunut, naisistunut, kaupungistunut ja eteläistynyt, kuvaa Paavo Arhinmäki vasemmiston muutosta. Kuvassa Arhinmäkeä haastattelee KU:n päätoimittaja Jussi Virkkunen. Kuva: Jussi Joentausta

Vasemmistoliiton kannatus on nyt kymmenen prosentin luokkaa. Siinä on useamman prosenttiyksikön nousu eduskuntavaaleista, mutta mikä nähdäksesi on vasemmistoliiton suurin jarru kannatuksen vielä kovemmalle nousulle?

Sosiaalidemokraatit suurimpana oppositiopuolueena saa vähän windfall-kannatusta. Tyytymättömyys hallitukseen kanavoituu erityisesti sosiaalidemokraateille.

Myöskin keskustan ja demareiden vuoden 2003 eduskuntavaaleihin taktisesti luoma niin sanottu pääministerivaali näkyy selvästi. Vaali vaalien jälkeen on lisääntynyt se puhe, mikä on isoin puolue joka lähtee vetämään hallitusneuvotteluja. Kiitos tämän tyyppisen analyysin meillä on nykyinen sinimusta hallituspohja.

Jos katsoo ikäluokittain vasemmistoliiton kannatusta, niin joskus ennen vanhaan kannatus painottui meillä vanhempiin ikäluokkiin. Ja sitten sanottiin, että vasemmistoliiton kannatuskäyrän voi lukea Kansan Uutisten kuolinilmoituspalstalta.

Nyt kannatus on vähentynyt vanhemmissa ikäluokissa. Monet nykyiset eläkeläiset tai työelämän loppupäässä olevat eivät ole ikinä vasemmistoliittoa äänestäneetkään. Kaikkein aktiivisimmissa äänestäjäkunnassa vasemmistoliiton kannatus ei ole niin vahva kuin nuoremmissa sukupolvissa.

Vasemmiston kannatus on ympäri länsimaailmaa keskittynyt entistä enemmän kaupunkeihin. Viimeksi tämä näkyi Saksassa, jossa Die Linke nousi haudan partaalta komeaan vaalitulokseen. Tulos perustui nimenomaan suurien yliopistokaupunkien hyviin tuloksiin. Pienemmillä paikkakunnilla puolueella oli vaikeampaa. Voiko tätä kehitystä jollain tavalla muuttaa?

Tietysti suuret kaupungit entistä enemmän ratkaisevat vaalit. Jos ajatellaan vaalipiirijakoakin, niin alun perin vaalipiirit ovat olleet jotakuinkin saman kokoisia. Nyt isoimmassa Uudenmaan vaalipiirissä valitaan 37 ja pienimmissä vaalipiireissä valitaan enää kuusi. Tämä kuvastaa sitä demografista muutosta.

Kun synnyin Helsingissä, kaupungissa oli alle 500 000 asukasta. Ensi vuonna Helsingissä menee 700 000 asukasta rikki.

Monilla pienemmillä paikkakunnilla on vasemmiston kannatus ja samalla ihmisten määrä vähentynyt. Vasemmistolaisesti ajattelemat ihmiset saattavat muuttaa enemmän kaupunkeihin. Jos ajatellaan vaikkapa Helsinkiä, moni meidän aktiiveista on itse asiassa Lapista alunperin kotoisin. Joten kysymys kuuluu, että onko Lapin vasemmistolaisuus kadonnut? Ei, mutta lappilaisia ihmisiä on muuttanut entistä enemmän Helsinkiin ja muihin isoihin kaupunkeihin.

Mainitsit Uudenmaan vaalipiirin. Kokoomus sai sieltä viime vaaleissa yksitoista kansanedustajaa eli yhtä monta kuin vasemmistoliitto koko maassa. Uudeltamaalta läpi meni yksi vasemmistoliittolainen. Miten tähän tilanteeseen saataisiin muutos?

Uudellamaalla Espoo ja Vantaa ovat ratkaisevat isot kaupungit. On hyvinkin kiinnostavaa, että sosioekonomisesti Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät eroa merkittävästi toisistaan.

Sitten jos katsoo äänestyskäyttäytymistä, eikä vain vasemmistoliiton osalta, nehän poikkeavat täysin toisistaan. Espoohan on hirveän nuori kaupungiksi, jonne on syntynyt hyvin vahva porvarillinen kokoomushegemonia. Sehän ei perustu koulutus- tai tulotasoon, vaan yleiseen hegemoniaan.

Meidän pitää saada nostettua kannatusta Vantaalla ja erityisesti Espoossa, mutta Uudellamaalle pitää saada ehdolle entuudestaan tunnettuja ihmisiä. Uudellamaalla sellaiset ovat perinteisesti pärjänneet, koska ihmiset eivät kuitenkaan ole niin sitoutuneita omaan kotikaupunkiinsa. Jokaisessa keskisuuressa kaupungissakin pitää olla hyvä, tunnettu ehdokas.

Vaikka Karkkila on edelleen punainen, niin eihän sen kokoinen kaupunki hetkauta Uudenmaan tulosta suuntaan tai toiseen.

Vielä yksi kysymys vasemmistosta. Miksi sen talouspoliittinen viesti ei pure?

Politiikassa erottautuminen tiettyyn pisteeseen asti on hyvästä, mutta sitten liiallinen erottautuminen voi kääntyä myös itseään vastaan. Vaikka vasemmistoliiton talouspoliittiset analyysit ovat kuinka huolella tehtyjä ja mietittyjä ja professoreiden kanssa läpikäytyjä, niin jos ne poikkeavat liian paljon muista, ihmiset lähtevät miettimään ”voiko todella olla näin”.

Toinen on suomalaisen talouspoliittisen keskustelun kapeus. Jos vertaa suomalaista talouspoliittista keskustelua mihin tahansa muuhun maahan, niin meillähän on näkemykset ovat kuin yksi yhteen veistettyjä.

Itseään kunnioittavan ja tosissaan politiikkaa tekevän ei pidä sanoa, mitä ajattelee ihmisten haluavan kuulla, vaan sen mitä aidosti ajattelee. Eihän puolueiden tehtävä ole yksisuuntaisesti viedä ihmisten näkemyksiä poliittiseksi päätöksenteoksi, vaan myös kertoa ihmisille vaihtoehdoista ja käydä keskustelua niin päin, että ihmiset voivat muuttaa mielipiteitään.

Helsingissä vasemmistoliitto otti kuntavaaleissa ties kuinka monennen vaalivoiton. Valtuutettujen määrä kasvoi neljällä. Sinä jatkat kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaavana apulaispormestarina. Valtuustokausi on vasta alussa, mutta miten kasvanut vaikutusvalta näkyy Helsingissä?

Vaalien iso kuva Helsingissä oli se, että vasemmistoliitto voitti todella paljon ja sosiaalidemokraatit voitti vielä enemmän. Kaupunginhallituksessa oli viime kaudella kaksi vasemmistoliittolaista ja kaksi demaria. Nyt on 3 vasemmistoliittolaista ja 4 demaria. Viime kaudella kaupunginhallituksessa punavihreä enemmistö oli 8–7, nyt se on 10–5.

Mutta täytyy sanoa, että strategianeuvottelujen osalta punavihreä enemmistö oli pettymys. Meillä olisi ollut mahdollisuus tehdä erityisesti kunnianhimoisempaa asuntopolitiikkaa, mutta sosiaalidemokraatit eivät halunneet käyttää sitä valtaa mitä niillä oli.

Mitä tarkoittaa pettymys asuntopolitiikan suhteen?

Strategiaan olisi vielä paljon selkeämmin ja voimakkaammin voinut kirjata sen, että esimerkiksi säänneltyä omistusasuntotuotantoa tehdään. Kirjaukset jäivät aika yleisiksi.

Mitkä ovat vasemmistolle tämän valtuustokauden tärkeimpiä asioita?

Kyllähän ne ovat valtuustokaudesta toiseen samoja. Luonnon puolustaminen, sellaisen asuntopolitiikan tekeminen, että pieni- ja keskituloisillakin on mahdollisuutta asua Helsingissä. Se, että meidän lähipalvelumme toimivat.

Tänä kesänä ovat muuntohuume peukkuun liittyvät ongelmat todella räjähtäneet, ja nyt tilanne on aidosti kriittinen.

ILMOITUS
ILMOITUS

En tiedä, mitä kaupunki voi sille yhdessä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa tehdä, mutta siitä tulee palautetta kaikkialta Helsingistä, ja sen näkee myös omassa arjessa. Meillä ei aiemmin ole ollut näin arvaamattomasti käyttäytyviä ja näin huonossa kunnossa olevia päihdeongelmaisia.

Tämä on nyt kiireinen asia, johon en osaa sanoa, että mitä siihen on tehtävissä, mutta jotain kaupunginkin pitää pyrkiä tekemään.

Viimeinen kysymys. Aiotko olla seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdolla?

Se on asia, jota on toivottu todella paljon. Sitä pitää aidosti pohtia, koska ne tulevat olemaan aivan älyttömän tärkeät vaalit.

Vasemmistoliitonkin pitää pyrkiä saamaan kaikki mahdolliset voimat ehdolle, että sitä pitää ihan vakavasti kyllä harkita.

Paavo Arhinmäki

Syntynyt 13.12.1976

Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2001–2005

Kansanedustaja 2007–2021

Vasemmistoliiton puheenjohtaja 2009–2016

Kulttuuri- ja urheiluministeri 2011–2014

Helsingin apulaispormestari 2021–

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uudenkaupungin autotehtaan jatko on hämärän peitossa.

Yrttiaho pitää hallitusta vastuullisena töiden jatkumisesta Uudenkaupungin autotehtaalla

Vastoin EU-maiden yleistä talouskehitystä Suomen taantuma on jatkunut vuoden 2022 lopusta lähtien. Osa siitä menee hallituksen toimien piikkiin.

Hallitus liioittelee sopeutustensa määrää, silti se on omilla toimillaan heikentänyt talouden tilaa

Petteri Orpolta puuttuu pääministerillinen uskottavuus.

Kansankunnan tsemppivalmentaja Petteri Orpo ei ole Mooses vaikka yritys on kova

Työttömyys on ennätyslukemissa, mutta ansiopäivärahan saajien määrä samaan aikaan laskussa.

Työttömyysturvan kiristykset näkyvät nyt: virta vie ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle

Uusimmat

Uudenkaupungin autotehtaan jatko on hämärän peitossa.

Yrttiaho pitää hallitusta vastuullisena töiden jatkumisesta Uudenkaupungin autotehtaalla

Vastoin EU-maiden yleistä talouskehitystä Suomen taantuma on jatkunut vuoden 2022 lopusta lähtien. Osa siitä menee hallituksen toimien piikkiin.

Hallitus liioittelee sopeutustensa määrää, silti se on omilla toimillaan heikentänyt talouden tilaa

Petteri Orpolta puuttuu pääministerillinen uskottavuus.

Kansankunnan tsemppivalmentaja Petteri Orpo ei ole Mooses vaikka yritys on kova

Työttömyys on ennätyslukemissa, mutta ansiopäivärahan saajien määrä samaan aikaan laskussa.

Työttömyysturvan kiristykset näkyvät nyt: virta vie ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

 
03

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
04

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

 
05

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Laboren vuoro alentaa suhdanne-ennustetta

25.09.2025

Uhkailua, häirintää, vainoa – Etelän naisjournalistit taistelevat oikeudesta tehdä työtään

25.09.2025

Työttömyydessä tuli uusi ennätys, mutta työvoimapalveluihin on entistä vaikeampi päästä, kertoo SAK

24.09.2025

Oikeistohallituksen leikkaukset johtavat yli 800 hoitajan vähentämiseen, sanoo vasemmistoliiton Meriluoto

24.09.2025

Uuden arvion mukaan 31000 lasta putoaa köyhyysrajan alle – Koskela vaatii hallitusta vetämään pois toimeentulotuen leikkaukset

24.09.2025

Kansainvälisen yhteisön on turvattava avustuslaivueen matka Gazaan, Honkasalo vaatii

24.09.2025

Hallitus tuki turkistarhausta 50 miljoonalla, tekee nyt uuden 70 miljoonan leikkauksen toimeentulotukeen

24.09.2025

Kiinan voimistuminen näkyy ja kuuluu meillekin saakka, entä sen lähinaapurustoon?

24.09.2025

Hyvinvointivaltiota ei pelasteta leikkaamalla, Minja Koskela sanoi budjetin lähetekeskustelussa

24.09.2025

Suomalaiset ja ruotsalaiset luontojärjestöt kirjelmöivät komission puheenjohtajalle: Hiilinieluromahdus on seurausta poliittisista valinnoista

23.09.2025

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

23.09.2025

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

23.09.2025

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

23.09.2025

Veromuutokset vähentävät vain pienituloisimpien tuloja ensi vuonna, hyväosaisimmille yli 2000 euroa lisää

23.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään