Toimeentulotuen maksatuksen siirto vuoden alusta Kelalle on pääosin onnistunut. Ongelmiakin on syntynyt. Kelaa on arvosteltu liian mekaanisesta tulkinnasta.
Kela tekee päätöksen perusosasta ja tuen muista perusmenoista kuten lääkkeistä ja asumismenoista.
Kelalla on laaja tietopohja eikä tuenhakija joudu tuomaan yhtä suurta nivaskaa papereita kuin aikaisemmin. Kela tekee laskelman tuloista ja hyväksyttävistä menoista.
Kuntiin jääneiden tukien myöntämiskäytännöt ovat muuttuneet entistä kirjavammaksi.
Kela antaa kiireelliseen tuentarpeeseen päätöksen hakemuksen jättämispäivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Muuten päätös annetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksesta.
Entä jos päätös onkin kielteinen?
Eräs hakija sai kielteisen päätöksen, koska hänestä riippumattomista syistä hänellä ei ollut papereita pätkätöistään ja ansiosidonnaisen päivärahan maksatuksesta.
Hakijan rahat olivat loppu. Hän kääntyi Helsingin sosiaalitoimen puoleen. Sieltä hänelle kerrottiin, ettei tukea voida myöntää Kelan annettua kielteisen päätöksen. Häntä kehotettiin tekemään oikaisu päätöksestä Kelalle.
Myös Helsingin kaupungin verkkosivuilla kerrotaan, että ”Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea haetaan edelleen kuntien sosiaalitoimesta, mutta 1.1.2017 alkaen tarvitset ensin Kelan tekemän päätöksen perustoimeentulotuesta.”
Tästä saa käsityksen, että tarvitaan myönteinen päätös, vaikka sitä ei suoranaisesti sanotakaan.
Hakija sai puutteellista tietoa
Asiakas voi Kelan päätöksen jälkeen hakea kunnasta täydentävää tukea tai ehkäisevää toimeentulotukea. Tämä on ollut uudistuksen eräs heikko kohta.
THL:n taannoisessa kyselyssä yli puolet kuntien toimeentulotuen käsittelijöistä katsoi, että kiireellisen tuentarpeen asiakkaat kärsivät uudistuksesta.
Tämä esimerkkihakijammekin sai puutteellista tietoa, ettei hän voi hakea kunnalta toimeentulotukea Kelan kielteisen päätöksen vuoksi. Toimeentulotukilakia on kuitenkin täsmennetty viime joulukuussa.
Aina apua akuuteissa tilanteissa
Täsmennyksen mukaan kunta voi poikkeustilanteissa myöntää toimeentulotukea kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi ilman, että Kela on sen ensin arvioinut ja ratkaissut asiakkaan oikeuden perustoimeentulotukeen.
Tuki myönnetään näissä tilanteissa ehkäisevänä toimeentulotukena. Tällä varmistetaan se, että asiakas saa apua akuuteissa kriisitilanteissa tai jos Kelan toimipaikka ei ole auki.
Lakia tulkitaan siten, että kunnan on aina otettava sekä ehkäisevän tuen että täydentävän tuen hakemus vastaan, arvioitava sen kiireellisyys ja tehtävä kirjallinen, perusteltu päätös.
Jos asiakas osaa pyytää hakemuksessaan, Kela siirtää päätöksensä yhteydessä täydentävää ja ennaltaehkäisevää tukea koskevat pyynnöt kuntaan.
Kela-siirrosta ei tarpeeksi tietoa ajoissa
Monet THL:n kyselyyn joulukuussa vastanneet sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat kokivat, etteivät olleet saaneet riittävästi tietoa ja koulutusta perustoimeentulotuen Kela-siirrosta.
Vain pieni osa työntekijöistä tiesi, että omassa kunnassa suunniteltiin kuntiin jäävän täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen uudistamista.
Kuntiin jääneiden tukien myöntämiskäytännöt ovat muuttuneet entistä kirjavammaksi. Sosiaalityöntekijät pelkäävätkin, että harkinnanvaraisen toimeentulotuen käsittely vie entistä enemmän aikaa sosiaalialan ammattilaisilta, koska toimistohenkilökuntaa on vähennetty.
uutiskirje 
