Maan hallitus haikailee kovasti ulkomaalaisia sijoittajia Talvivaaran omistajiksi. Nimikin on muutettu Terrafameksi ilmeisesti ulkomaalaisen sijoittajan suussa paremmin pärähtäväksi.
Ihmetystä kuitenkin herättää, miksi kaivosyhtiö halutaan väkisin myydä salaperäisille sijoittajille, joita kiinnostaa vain voiton maksimointi, ei suomalaisten tasa-arvo ja hyvinvointi. Ei tunnu uskottavalta, että kauppaan saataisiin kirjatuksi sellaiset ehdot, etteivät mitkään kaivoksen myöhemmät ongelmat siirtyisi suomalaisen veronmaksajan kannettavaksi. Vielä vähemmän uskottavaa olisi saada jo kaupantekohetkellä maksu niistä varoista, jotka valtio on kaivokseen sijoittanut.
Kaivostoiminnan harjoittamisen kielteisten seurausten lisäksi myös mahdollisen TTIP-sopimuksen vaikutukset ovat arvaamattomia. Jos tulevaisuudessa havaitaan pahoja kaivoksen synnyttämiä ympäristötuhoja ja eduskunta kiristää lainsäädäntöä tai pahimmassa tapauksessa sulkee kaivoksen, niin valtio joutuu maksamaan kaivosyhtiölle korvaukset menetetystä omaisuudesta ja todennäköisesti myös oletetusta malmista, joka jää kaivamatta lakkauttamisen jälkeen.
Suomen valtion pitäisi ottaa haltuunsa Talvivaaran kaivostoiminta ja osakkeiden enemmistö. Määräävän aseman säilyttäminen oman maan maaperään on yhteiskunnan järkevän suunnittelun perusedellytys. Vaikka valtion yritykset eivät aina ole olleetkaan kaikkein ”puhtaimpia” toiminnoissaan, on maan hallituksella, toisin kuin yksityisellä yrityksellä, velvollisuus omistajaohjauksen avulla huolehtia ympäristön puhtaudesta, työllisyyspolitiikasta ja verorikosten estämisestä. Ja tuon velvollisuuden noudattamista valvoo valpas äänestäjä.
Markku J Kekäläinen
Espoo
uutiskirje 
