Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 laatimaan tutkimukseen perustuvia riippumattomia arvioita talouspolitiikan tavoitteista ja keinoista. Vaikka meidän taloustieteilijöiden arvopohjaa on syytä haastaa, talouspolitiikan kriittinen, riippumaton ja julkinen syynääminen on minusta paikallaan.
Talouspolitiikan tulisi kuitenkin olla renki, ei isäntä. Talouspolitiikan tulee tietenkin olla alisteista yleisille poliittisille tavoitteilla. Meidän tulisi enemmän pohtia mitä haluamme. Talouspolitiikan tehtävä on pyrkiä huolehtimaan siitä, että tavoitteisiin on mahdollista yltää.
Valtiovarainministeriön johtavat virkamiehet julkistivat viime eduskuntavaalien alla virkamiespuheenvuoron talouspolitiikan mitoituksesta vaalikaudella. Tuolloin jäi moni asia vaivaamaan: esimerkiksi se, ettei byrokratian sekaantuminen demokraattiseen prosessiin herättänyt laajempaa julkista paheksuntaa. Merkillepantavaa oli myös, ettei vastaavia virkamiespuheenvuoroja juuri muilta ministeriöiltä perätty.
Minne jäivät työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten visiot työ- ja elinkeinopolitiikan linjauksista, oikeusministeriön johdon kannat lainsäädäntötyön kehittämiseen tai sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesjohdon näkemykset sosiaalipolitiikan suunnasta seuraavalla eduskuntakaudella?
Ministeriöissä ehkä ymmärretään mikä on virkamiesjohdon ja poliittisen johdon välinen tehtäväjako. Politiikan tavoitteet olisi kuitenkin nostettava niille kuuluvaan asemaan. Talouspolitiikan pitää tukea politiikan toteuttamista, ei päinvastoin.
Yksi mahdollisuus korostaa politiikan sisältöjä olisi perustaa talouspolitiikan arviointineuvoston mallin mukaisia elimiä arvioimaan muitakin politiikan alueita. Erityisen kiireistä olisi sosiaali- ja terveyspolitiikan julkinen ja riippumaton arviointi.
Sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteita ja näiden toteuttamisen keinoja arvioimaan voitaisiin siis asettaa riippumaton asiantuntijaneuvosto. Voi sinne ehkä taloustieteilijänkin nimittää, mutta olennaisinta olisi vankka sosiaali- ja terveyspolitiikan tutkimukseen perustuva asiantuntijuus. Sitä, pikemmin kuin virkamiespuheenvuoroja, tarvitsemme.
Kirjoittaja on VATT:n ja Helsingin yliopiston yhteinen julkistalouden professori.
lehti 