Eutanasia eli hyvä kuolema on vapausliike kärsivien ja lähiaikoina muutoinkin kuolevien kanssaihmistemme armahtamiseksi kipujen vankilasta. Suomalaisten enemmistö kannattaa eutanasian laillistamista. Maassa on myös äänekäs vähemmistö, joka sitä vastustaa. Kansalaisaloitteen puuhaajana kommentoin tämän vähemmistön trumpismia eli vaihtoehtoisia faktoja.
Vastustajat käyttävät eutanasiasta väkivaltaisia nimityksiä kuten tappo ja murha. Se on raakaa, vastuutonta pelottelua. Siinä maalitauluna ovat ikääntyneet tai vaikeasti sairaat ihmiset.
Eutanasia on ihmisen oman vapaan tahdon toteuttamista tilanteessa, jossa elämältä ei ole enää odotettavissa mitään muuta kuin kipua ja epätoivoa.
Vastustajat levittävät väärää tietoa, että kaikki kivut osataan torjua.
Eutanasia toteutuu aina vain potilaan omasta pyynnöstä, eikä kukaan voi pyytää sitä kenenkään toisen puolesta.
Eutanasian saamiselle ehdotetaan kansalaisaloitteessa tiukat ehdot. Tärkein kriteeri on potilaan oman pyynnön ohella se, että potilas sairastaa parantumatonta tautia, johon hän on pian kuolemassa, ja että hän kärsii sietämättömistä kivuista, joita ei lääketieteellisin keinoin kyetä torjumaan. Vaaditaan myös, että potilas on täysi-ikäinen ja siis täysivaltainen ja että hän ei kärsi arviointikykyä heikentävästä psykiatrisesta sairaudesta.
Tämän perusteella yksikään vanhus ei voi saada iän tai elämäntahdon heikkenemisen perusteella eutanasiaa, eikä sitä voi myöskään saada yksikään Alzheimer-potilas, joka elää jo toisessa todellisuudessa eikä enää kykene ilmaisemaan omaa tahtoaan. Myös alaikäiset lapset rajautuvat pois, ja heidän kuolinapunsa tarvittaessa on palliatiivinen sedaatio (siitä jäljempänä).
Eutanasian vastustajat levittävät pelottelun ohella väärää tietoa siitä, että kaikki kivut osataan nykyaikana torjua.
Sitä turvattomuuden tunnetta, joka liittyy esimerkiksi ALS-potilasta uhkaavaan tukehtumiskuolemaan tai henkilön allergiaan opiaateille eli huumaaville kipulääkkeille, ei lääketieteellä kyetä torjumaan. Tietyissä syöpätaudeissakin kivut ovat usein kivuntorjunnan ulottumattomissa.
Näiden kanssaihmistemme kuuluu – itse niin tahtoessaan – saada hyvä kuolema eutanasialla tai avustetulla itsemurhalla.
Avustettu itsemurha on laillista Sveitsissä ja kuudessa USA:n osavaltiossa, eikä se ole rikos Suomessakaan. Siinä potilas ottaa itse kuolemaan johtavan lääkityksen, kun taas eutanasiassa potilas saa lääkäriltä kuolinavun.
Suomessa on käytössä vain eräänlainen piiloeutanasia: sedaatio. Siinä kuoleva potilas vapautetaan maallisista kärsimyksistä niin, että hänet nukutetaan uneen eikä hänelle sen jälkeen enää anneta nesteytystä eikä ravintoa. Hän kuolee sillä tavalla 4–6 päivässä. Tästä toimenpiteestä päättää usein yksinomaan lääkäri.
On kummallista, että eutanasiaa aggressiivisesti vastustava Lääkäriliitto hyväksyy tämän kipujen torjunnan muodon, joka ei ole liiton markkinoima luonnollinen kuolema. Se on viivästytetty eutanasian muoto, jossa ikuinen uni käynnistetään ja ylläpidetään lääkeaineilla. Lääkäriliiiton etiikka sallii jostakin syystä sedaation mutta ei sitä armollisempaa, arvokkaampaa ja omaisystävällisempää hyvää kuolemaa eli eutanasiaa.
Kohtuuton ja itsekäs on myös se jyrkkäuskovaisten kanta, jonka mukaan kuolevan ihmisen on kärsittävä kipunsa viimeisen päälle, kun Jeesuskin kerran kärsi omansa. Kärsimystä pidetään Jumalan rangaistuksena synneistä, ja kärsimyksen malja on sen johdosta nautittava piripintaisena.
Jos on potilaan oma tahto saada kärsiä, hänen pitää saada niin tehdä vapaasti. Sellainen kärsimysnäytelmä ei kuitenkaan saa estää kärsimysajan lyhentämistä kaikilta muilta.
Merkittävin eutanasian vastustaja Suomessa on Lääkäriliitto.
Se vetoaa 3 000 vuotta vanhaan Hippokrateen valaan, jossa vannotaan Apollonin, Asklepioksen, Hygieian, Panakeian ja muiden jumalien ja jumalattarien nimiin, että lääkärit kunnioittavat elämää mutta eivät esimerkiksi tee kirurgisia operaatioita tai abortteja.
Valan kotimaisessa versiossa lääkäreiden tavoitteena on elämää kunnioittamisen ohella myös sairaiden kärsimysten lievittäminen. Eutanasialla lievitetään kärsimyksiä viimeisen päälle.
Lääkäriliitto esittää eutanasian vaihtoehdoksi saattohoitolakia. Sen kanssa eutanasia on yhteensopiva. Saattohoito ei kuitenkaan ratkaise yhtäkään niistä ongelmista, joihin eutanasia on ”teholääke”. Sitä tarvitaan, kun saattohoidon mahdollisuudet elämän ylläpitämiseksi on käytetty loppuun.
Lääkäriliiton toimintatavoista antaa hyvän kuvan sen toimeenpanema puhallus päivää ennen kuin kansalaisaloite toimitettiin eduskunnalle. Se oli tehnyt joukolle lääkäreitä kyselyn heidän suhtautumisestaan eutanasialakiin. Se ei ollut tutkimus vaan epämääräinen nettikysely, josta liitto itsekin sanoo, ettei se kuvaa koko jäsenistön kantaa (liiton nettisivuilta löytyvän laadukkaan tutkimuksen mukaan puolet lääkäreistä kannattaa eutanasiaa ja kannattajien määrä on ollut kaiken aikaan kasvamaan päin)
Median manipuloinnin johdosta suurelle yleisölle muodostui kansalaisaloitteen julkistamispäivänä kuva, että lääkäreistä vain 17 prosenttia kannattaa eutanasiaa. Se tulos oli lääkäriliittolaista trumpismia.
Kirkko, jolla laitoksena ymmärrettävästi on kielteinen kanta eutanasiaan, on suhtautunut keskusteluun maltillisesti. Sekään ei voi estää jyrkkäuskoisimpia yksilöitään tulkitsemasta Jumalan ”tahtoa” julmimman kaavan mukaan.
Nyt ollaan kuitenkin eutanasian kanssa päästy liikkuvaan junaan.
Esko Seppänen
Helsinki
uutiskirje 
