Puolustusministeri Jussi Niinistö arvosteli jokin aika sitten Maanpuolustuskurssin avajaisissa kovin sanoin sitä, että reserviläisiä on siirtynyt kiihtyvällä tahdilla täydennyskoulutuksen kautta siviilipalvelukseen. Hänen mielestään se nakertaa Suomen puolustusjärjestelmän uskottavuutta. Lisäksi Niinistö sanoi uskovansa, että osalla reservin siviilipalvelukseen vaihtaneilla ei olisi puhtaita jauhoja pussissaan, ja samaan hengenvetoon hän puhui alentavaan sävyyn tämän päätöksen tehneistä ja oli varma, että siviilipalvelukseen siirtyneistä noin suuri osa ei ole voinut yhtäkkiä saada jonkinlaista eettistä herätystä.
Puolustusministeriltä jää huomaamatta muutamia seikkoja. Varusmiespalveluksen alkupuolella annettavassa sotilasvalassa velvoitetaan : ”Minä lupaan ja vakuutan – – olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta. Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta – –”.
Kun katsotaan, mitä puolustuspolitiikan saralla on viime vuosina tapahtunut, huomataan, että käynnissä on ollut huomattava lähentyminen sotilasliitto Naton suuntaan – kansalta kysymättä. Nato-maiden joukkoja on viime vuosina kiihtyvään tahtiin kutsuttu erilaisiin sotaharjoituksiin Suomen alueelle ja armeijan kalustoa ja tekniikkaa on muokattu Naton kanssa yhteensopivaksi.
”Myös siviilipalveluksessa osallistutaan maan puolustamiseen.”
Lisäksi tasavallan presidentti sekä ulkopoliittinen ministerivaliokunta päättivät 2014, että Suomi solmii Naton kanssa isäntämaasopimuksen. Sen allekirjoitti samana vuonna puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.
Sopimus määrittää, miten Naton sekä sen jäsen- tai muiden valtioiden joukot voivat perustaa tukikohtia ja tuoda joukkoja isäntämaan alueelle sekä rauhan että kriisin aikana. Kaikki tämä päätettiin siis ohi eduskunnan.
Lisäksi ottaen huomioon valtamedian kiihtyneen Venäjällä pelottelun – johon näyttää liittyvän myös se, että nimenomaan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia aiotaan tarkkailla tehostetusti, ja mahdollisesti evätä heiltä pääsy joihinkin tehtäviin varusmiespalveluksessa tai puolustusvoimissa – näyttää vahvasti siltä, että olemme puolustamassa jotain ihan muuta kuin Suomea sekä rauhantilaa alueellamme.
Suomi näyttää olevan matkalla kohti Naton täysjäsenyyttä ja poistuneen jo aikaa sitten liittoutumattomuuden, puolueettomuuden ja rauhanpolitiikan polulta.
Lisäksi puolustusministeri Niinistö unohtaa aktiivisesti sen, että reservistä täydennyskoulutuksen kautta siviilipalvelukseen siirtyminen on täysin lain sallimaa ja että myös siviilipalveluksessa osallistutaan maan puolustamiseen kriisin sattuessa. Itse olen armeijan aikoinaan käynyt, mutta eipä tulisi mieleenikään vähätellä siviilipalveluksen alun perin valinnutta.
Sen verran olen puolustusministerimme kanssa yhtä mieltä, että Suomi toki tarvitsee puolustusvoimia ja yleistä asevelvollisuutta täydennettynä naisten vapaaehtoisella palveluksella. Sitä en hyväksy, että Suomen itsenäisyys on myyty Euroopan unionille ja Euroopan rahaliitolle. Uhkana näyttää pian olevan myös Nato-jäsenyys. Puolustusvoimien tehtävä on puolustaa Suomea ja puolustaa rauhaa. Pienen maan ei ole hyvä sotkeutua suurvaltojen konflikteihin vaan on pyrittävä pitämään hyvät välit mahdollisimman moneen suuntaan.
Jussi-Petteri Lappi
Helsinki
uutiskirje 
