Viimeinen sana
Kokoomus käy kuntavaalikampanjaa maksuttomalla varhaiskasvatuksella. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen sanoo, että varhaiskasvatus ”tukee oppimista ja estää syrjäytymistä pitkällä aikavälillä”.
Grahn-Laasosen mukaan olennaista on, että mahdollisimman moni lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin. Ylen vaalitentissä (14.3.) hän kiersi kysymyksen laadusta. Oli oiva temppu kertoa, että Pohjoismaissa varhaiskasvatuksen piirissä on lähes 100 prosenttia lapsista, kun Suomessa nelivuotiaista vastaava luku on noin 70 prosenttia.
Myös vasemmistoliitto ajaa maksutonta varhaiskasvatusta Ruotsin mallin mukaan kaikille 3–5-vuotiaille. Varhaiskasvatus tulee muuttaa maksuttomaksi perusopetuksen ja esiopetuksen tavoin.
Kokoomus toimii kaksinaamaisesti. Se puhuu lämpimästi varhaiskasvatuksen estävän syrjäytymistä. Hallituspuolueet ovat kuitenkin yksissä tuumin leikanneet päivähoidosta. Sipilän hallitus on suurentanut päivähoidon ryhmäkokoja. Se on rajannut lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta perheissä, joissa toinen vanhempi on työttömänä tai hoitovapaalla.
Aivan kuten vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Pia Lohikoski sanoo: Hallituksen toteuttama päivähoito-oikeuden rajaaminen eriarvoistaa lapsia.Se myös vaikeuttaa vanhempien keikkatöiden tekemistä ja perheiden arkea.
Monen päivähoidon työntekijän mukaan päivähoito on kriisissä. Lasten ryhmäkoot ovat liian suuria. Työntekijöitä hyppyytetään ryhmästä toiseen sijaisina. Sijaisia ei ole, kun heitä tarvitaan. Lapsia ahdetaan liian pieniin ja epämukaviin tiloihin.
Päiväkotien arki kaatuu työntekijöiden harteille. Päivähoidon ongelmat eivät todellakaan ole työntekijöiden eivätkä vanhempien saati lasten vika. Varhaiskasvatus ei saa ansaitsemaansa arvostusta ja resursseja.
Eräs helsinkiläinen vuosikymmeniä päivähoidossa opettajana työtään tehnyt sanoo: ”Helsinki saisi hävetä sitä, miten huonosti se kohtelee päivähoitoa.” Samaa viestiä tulee muualtakin suurimmista kaupungeista.
Kiire on kasvanut, lapset vaativat enemmän aikaa, sijaisia ei ole tarpeeksi eikä työnjohto ole aivan A-luokkaa kaikissa paikoissa.
Pelottavaa on, että päivähoidossa syntyy vaaratilanteita. Erityislapsia integroidaan muiden lasten kanssa samoihin ryhmiin ilman, että on riittävästi työntekijöitä. Lapsi saattaa olla aggressiivinen, syrjään vetäytyvä tai kaikkea siltä väliltä.
Lapsen yksilölliselle huomioimiselle ei jää tarpeeksi aikaa, kun päivähoidossa ei ole tarpeeksi aikuisia. Tämä stressaa lapsia ja työntekijöitä. Tarvitaanko jokin ääritilanne, ennen kuin herätään?
Maksuttomaan päivähoitoon on suunnattava lasten tarve edellä. Ei ole oikein, jos ainoa motiivi on, että suomalaiset äidit käyvät yhtä usein töissä kuin ruotsalaiset kanssasisarensa. Heikkotasoinen lasten varhaiskasvatus ei ole vastaus hallituksen työllisyysasteen nostamiseen.
Maksuton ja laadukas varhaiskasvatus tasoittaa eri taustoista lähtöisin olevien lasten tietä kouluun ja aikuisuuteen. Nyt sosioekonominen tausta kasvattaa eroja.
uutiskirje 