Suomi juhlii sadatta itsenäisyyden vuottaan. Maamme alkutaipaleen vuodet eivät ole pelkästään kansakunnan sankaritarinaa: suuret myllerrykset, sodat päällimmäisinä, haavoittivat orastavaa itsenäisyyttä. Kansakunnan jakaantumisen pysäyttämiseksi tarvittiin tekoja yhtenäisyyden ja oikeudenmukaisuuden eteen.
Vuoden 1940 ”tammikuun kihlaus” oli yhtenäisyyden kannalta merkittävä päätös. Työnantajat tunnustivat ammattiliitot ja SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä. Osapuolet sopivat yhteisymmärryksen hakemisesta neuvotteluteitse. Tällä päätöksellä alettiin rakentaa Suomesta yhtenäistä kansakuntaa. Suomi nousi nopeasti pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon.
Tänään suomalaisen yhteiskunnan vaurautta ja yhtenäisyyttä uhkaa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), joka irtisanoi keskusjärjestöjen välillä tehdyt sopimukset ja hylkäsi työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun ja yhteisen päätöksenteon. Yrittäjät ja heidän taustaryhmänsä irtisanoutuvat yhtenäisen kansakunnan rakentamisesta ja ylläpidosta. Tämä on heidän lahjansa satavuotiaalle Suomelle.
Puuliiton vasemmistoryhmä on huolestunut työnantajien kadonneesta yhteiskuntavastuusta. Pakoilu vastuunkannosta Suomen itsenäisyyden historiassa on tulkittu maanpetturuudeksi. Tätä tulkintaa ovat viljelleet juuri ne tahot, jotka itse tällä hetkellä sitä toteuttavat.
Työntekijäpuolta on matkan varrella syytetty useaan otteeseen vastuun pakoilusta ja häiriköinnistä. Kun yhteiskunta nyt tarvitsee vastuunkantajia, työntekijäpuoli kantaa sille asetetut vastuut.
Vasemmistoryhmä edellyttää työnantajia palaamaan yhteiseen pöytään. Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton fuusion myötä teollisuustyöntekijät ovat valmiita niin sopimiseen kuin taisteluunkin. Sopimusyhteiskunta takaa kansakunnan yhtenäisyyden, yhteiskunnan kokonaisvaltaisen rakentamisen ja kaikille kansalaisille turvallisen ympäristön. Sopimisen vaihtoehtona on epäjärjestys.
Ymmärtävätkö vuorineuvokset, että kolmikannan murtuminen radikalisoi ammattiyhdistysliikkeen? Sopimusten tarjoaman työrauhan katoaminen johtaa lakkoihin ja vaarantaa koko Suomen kilpailukyvyn. Halutaanko tulevaisuutta rakentaa sopien vai repien?
Jyrki Alapartanen
varapuheenjohtaja
Puuliitto
uutiskirje 
