Suomen suurimman teollisuusliiton synty sai keskiviikkona sinettinsä, kun Metallityöväen liiton ylimääräinen liittokokous teki Helsingissä päätöksen uuden Teollisuusliiton perustamisesta.
Ammattiliitto TEAM ja Puuliitto ovat päättäneet liittyä uuteen liittoon. Uusi 230 000 jäsenen liitto aloittaa toimintansa vuoden 2018 alusta.
Uusi liitto edustaa 75 prosenttia Suomen viennistä.
Paperiliitto jättäytyi joulun alla pois kesken hankkeen. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi, että ovi pidetään auki muillekin teollisuusliitoille. Seuraavan kerran mukaan pääsee vuonna 2023.
– Kun väki näkee, kuinka ay-liikettä haastetaan, se panee miettimään, miten jäsenten etuja pystyy parhaiten ajamaan.
Aalto huomautti, että vastaavia fuusioita on jo tehty palvelualojen liittojen kesken. Teollisuusliittojen osalta fuusioita voi tulla enemmänkin.
Syksyn kierros vanhaan malliin
Syksyn neuvottelukierros viedään läpi vanhalla liittokierrosmallilla, eli Metalli, Puuliitto ja TEAM neuvottelevat omat sopimuksensa.
Teknologiateollisuuden ja Kemianteollisuuden vaatimaan palkkamalttiin Aalto totesi, ettei ole koskaan kuullut työnantajapuolen tarjoavan kunnon palkankorotuksia.
– Meillä saattaa olla toisenlaiset tavoitteet. Työnantajat ovat linjanneet, että liittokohtaiselle kierrokselle lähdetään. Silloin se tarkoittaa liittokohtaisia tavoitteita. Jos kierrosta koordinoidaan, se on tupo.
Liittosihteeri Turja Lehtosen mukaan neuvottelut käynnistyvät vasta elokuun jälkeen. Tavoitteista päätetään kesäkuussa.
– Jäsenaloitteissa ei juuri palkkamalttia tueta. Syksyn sopimus ei synny ilman rahaa. Kun työnantajapuoli vaatii palkkamalttia, tuntuu kuin se olisi jäsenkentässä sama kuin pistäisi pilkettä pesään.
Lehtosen mukaan tulevan Teollisuusliiton jäsenet koordinoivat keskenään neuvotteluja, mutta mistään Suomen mallista ei voi puhua.
– On ennenaikaista ennustaa, syntyykö siitä myöhemmin jokin malli. Kyse on enemmänkin menettelystä.
”Ay-liikettä yritetään murentaa”
Aalto muistutti avauspuheessaan ay-liikkeen kohtaamasta ideologissävytteisestä vastustuksesta. Hänen mukaansa monilla Sipilän hallituksen ajamilla asioilla on pyritty murentamaan ay-liikkeen voimaa.
– Esitykset ja päätökset on tietenkin verhottu kaapuun, jossa on kannettu huolta milloin työpaikoista, milloin kilpailukyvystä. Ilman voimakasta ay-liikettä olisimme joutuneet nielemään paljon karvaampia lääkkeitä.
Työnantajaleirin tiukentunut politiikka ja jopa uho on johtanut Aallon mukaan kummallisiin tilanteisiin:
– Matkan varrella on kaatunut milloin keskitetty tulopolitiikka, milloin Suomen malli, milloin keskusjärjestösopimukset. Välillä on tuntunut, ettei sen väliä, mitä kaatuu, kunhan rytinä ja pauke on kova.
Aalto arvioi, että kyse ei ole tilapäisestä suuntauksesta. Tauolla hän toivoi työnantajilta maltillisiakin puheenvuoroja.
– Kuitenkin sovittelun tie on parempi kuin lakkoilun tie. Kun seuraa tiettyjen työnantajien puheenvuoroja, niistä on maltti kaukana.
lehti 