Ohjaamot auttavat nuoria suunnan löytämisessä

Suomessa toimii tällä hetkellä reilut neljäkymmentä Ohjaamoa, joissa tarjotaan nuorille matalan kynnyksen palvelua työhön, opiskeluun ja asumiseen liittyen.

Toiminnan esikuvina ovat Oulussa toimiva Byströmin nuortenpalvelut ja Olkkari Mikkelissä. Molemmat ovat kaupunkien itse toteuttamia yhden luukun palvelumalleja, joissa nuoret saavat kaiken tarvitsemansa avun yhdestä paikasta. Ohjaamojen taustalta löytyvät työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

– Edellisen hallituksen hallitusohjelmassa linjataan, että nuorisotakuuta lähdetään viemään yhteisötakuun suuntaan ja Ohjaamot ovat se instrumentti millä tätä toteutetaan, kertoo Ohjaamo Vantaan projektipäällikkö Katja Rajaniemi.

Ohjaamotoiminnan pilottihankkeet on rahoitettu Euroopan sosiaalirahaston rahalla. Toiminta on kuitenkin muuttumassa hankkeesta vakituiseksi toiminnaksi.

– Saimme iloksemme hetki sitten kuulla, että hallituksen linjauksen mukaisesti ohjaamotoiminta vakinaistetaan.

Sparrausta ja ohjausta

Ohjaamoihin voi mennä ilman ajanvarausta. Vantaalla matalan kynnyksen neuvontaa on tarjolla kaikkina arkipäivinä.

– Täältä saa apua, neuvoa, tukea ja ohjausta erityisesti työnhakuun, koulutukseen, uraohjaukseen, ammatinvalintaan ja asumiseen liittyen. Meillä on myös terveys- ja sosiaaliohjaaja ja tiloistamme löytyy lisäksi TE-toimiston asiantuntija sekä ammatinvalintapsykologi.

Ohjaamon toiminta kiteytyy siihen, että yhdessä paikassa saa hoidettua mahdollisimman monta asiaa.

– Jos meiltä itseltämme ei löydy sopivaa palvelua, niin pidämme huolen siitä, että se löytyy verkostostamme.

Ohjaamoon ovat tervetulleita kaikki alle kolmekymmentävuotiaat nuoret, eniten asiakkaaksi hakeutuu 18–24-vuotiaita.

– Usein he ovat työnhaussa olevia nuoria tai sellaisia, jotka etsivät työtä opiskelun rinnalle. Täällä käy myös nuoria, jotka ovat kuulleet, että meillä autetaan asunnon haussa ja solmussa olevissa talousasioissa, Rajaniemi kertoo.

Vantaa Ohjaamossa asuminen on isossa roolissa ja asumisesta vastaava työntekijä tekee asuntojen hankkimisen lisäksi myös edunvalvontaa.

– Hän on muun muassa vuokrannut kaksi kerrosta Simonkadun vanhustenkeskuksesta. Siellä asuu kolmetoista nuorta vuokrasuhteessa siihen asti kunnes talo menee putkiremonttiin. Tällä tavalla pystymme tarjoamaan edullisia asumismahdollisuuksia nuorille.

Helposti työhaastatteluun

Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi Ohjaamossa on tarjolla ryhmämuotoisia työnhaku- ja CV-boosteja, joissa työstetään työhakemuksia ja ansioluetteloja.

– Meillä on viikoittain yhdessä Helsingin ja Espoon Ohjaamojen kanssa vähintään yksi yritysyhteistyötapahtuma, kuten työnantajatreffit.

Työnantajatreffeillä yritys, jolla on yleensä vähintään viisi avointa työpaikkaa esittelee niitä alasta kiinnostuneille nuorille. Mukaan tapahtumaan pääsee ilmoittautumalla mukaan Ohjaamon työntekijöille. Kaikki tapahtumaan osallistuvat nuoret , jotka täyttävät työnantajan edellyttämät kriteerit pääsevät työhaastatteluun.

– Tämä madaltaa haastatteluun pääsemisen kynnystä. Käytännössähän monessa työssä hyvä asenne ratkaisee. Joillakin aloilla on muutamia ehdottomia kriteerejä, kuten lentokentälle vaaditaan nuhteetonta taustaa ja virheetöntä värinäköä, Rajaniemi toteaa.

Yleensä työnantajatreffit ovat aloille, joille ei vaadita korkeaa koulutusta tai paljon kokemusta. Näitä ovat erityisesti logistiikan ja kaupan ala sekä ravintolatyöt.

– Ne ovat yleensä nuoria hyvin työllistäviä aloja. Vantaalla myös lentokenttä on tärkeä työllistäjä.

Monipuolista palvelua

Ohjaamoon nuori löytää tiensä pääasiassa yhteistyökumppaneiden, erityisesti TE-toimiston kautta.

– Lähtökohtaisesti Ohjaamon kohderyhmää ovat nuoret, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella. Hehän löytyvät pääosin TE-toimistosta, jos ovat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Tässä Vantaan tilassa toimimisessa on sellainen kätevä puoli, että TE-toimisto sijaitsee yläkerrassa. Siltä voidaan suoraan sanoa nuorelle, että kävelepä tuohon alas, sieltä saat heti palvelua.

Yhteistyökumppanit löytyvät sosiaali- ja terveystoimesta, oppilaitoksista ja etsivästä nuorisotyöstä.

– Heitä pidetään ajan tasalla siitä, mitä Ohjaamossa tapahtuu, jotta he osaavat ohjata nuoria paikalle.

– Teemme myös paljon liikkuvaa Ohjaamoa. Alkuvuoden aikana meillä oli melkein neljäkymmentä liikkuvaa Ohjaamoa oppilaitoksissa, kirjastoissa, ostoskeskuksissa ja muissa sellaisissa paikoissa, joissa nuoret liikkuvat. Kerroimme siitä millaista palvelua meiltä saa. Oppilaitoksissa yritämme päästä tunneille ja yleisiin infotilaisuuksiin kertomaan siitä mitä me tehdään, sanoo Rajaniemi.

Tulevaisuudessa Ohjaamosta saavat apua myös korkeasti koulutetut nuoret.

– Meillä on juuri alkamassa korkeasti koulutettujen uravalmennusryhmiä.
Ensimmäinen ryhmä on suunnattu tradenomeille ja toinen luovien alojen ihmisille.

Nuoret edellä

Ohjaamon toiminta on asiakaslähtöistä, nuoret ovat mukana mahdollisuuksien mukaan kaikessa.

– Esimerkiksi kun rekrytoin työntekijöitä, nuoret olivat haastattelemassa. Silloin saadaan jo lähtökohtaisesti sellaisia työntekijöitä, joiden kanssa he haluavat työskennellä. Pyrimme siihen, että meillä on nuoria täällä myös töissä, esimerkiksi vahtimestarit ovat nuoria. Lisäksi nuoria on tulossa kesäharjoittelijoiksi tekemään erityisesti viestintää ja kehittämään palveluja siitä näkökulmasta, mitä me ei osata tehdä.

– Vaikka muutkaan työntekijämme eivät kovin vanhoja ole, niin ehkä olemme kuitenkin joistakin asioista tippuneet ulos. Haluamme antaa nuorten osallistua kaikkeen mitä ollaan tekemässä.

Nuorten mukana oleminen näkyy myös siinä palautteessa, jota Ohjaamot saavat.

– Keräämme valtakunnallisesti palautetta nuorilta ja se on ollut lähtökohtaisesti ihan järkyttävän hyvää. Ensimmäisellä kerralla meidän keskiarvo oli 9,9 ja tässä viimeisimmässä 9,4.

Vantaan Ohjaamon kävijämäärät ovat nousussa, vaikka työtä on vielä paljon jäljellä.

– Ensimmäisenä vuonna käyntejä oli noin 650. Viime vuosi oli Vantaalla ensimmäinen täysi toimintavuosi ja silloin käyntejä kertyi noin 8 500. Myös tänä vuonna on mahdollista saavuttaa kasvua. Kyse on kuitenkin vapaaehtoisesta palvelusta, joten meillä ei ole mitään automaattista asiakasvirtaa, vaan palvelua pitää myydä niin, että siitä tulee tarpeeksi kiinnostavaa.

Ohjaamoja alkaa olla ympäri Suomea.

– Satakunnasta on pitkään puuttunut oma Ohjaamo, mutta Pori–Rauma-alueella ollaan parhaillaan perustamassa sellaista. Pohjoisin sijaitsee Rovaniemellä, että kyllä näitä alkaa aika hyvin olla.

Tulevaisuuden palvelua

Vantaan Ohjaamo pystyy auttamaan ja ohjaamaan nuoria kielitaustasta riippumatta, jos ei talon sisältä löydy kielentaitajaa, voidaan apuna käyttää myös tulkkeja.

– Maanantaisin meillä päivystää Pakolaisapu ja he voivat auttaa muun
muassa lupa-asioissa. Maanantaisin on tarjolla myös monikielistä neuvontaa, silloin on aina tavattavissa muun muassa meidän venäjänkielinen ja ranskaa puhuva työntekijä. Lisäksi tavattavissa on darin ja farsin kielinen päivystäjä. Englanniksi ja ruotsiksi palvelua tietysti saa aina.

Pari kertaa kuukaudessa Ohjaamon tiloissa on myös Kelan työntekijä auttamassa etuuksiin liittyvien kysymysten kanssa.

– Uskon siihen, että tämä käyttäjälähtöinen tapa on hyvä, kun tuotetaan nuorille palveluita. Ohjaamo on tulevaisuuden tapa järjestää palveluita.

– Tämä on myös kunnille kustannustehokasta ja kun ihmiset ja yhteisöt tekevät yhdessä töitä, eikä nuorten tarvitse jonottaa ja odottaa, kun he haluavat hoitaa monta eri asiaa, Rajaniemi vielä huomauttaa.