Europarlamentaarikko Merja Kyllönen muistuttaa, että tähän saakka Euroopan unionissa on ollut virallinen konsensus, ettei budjettivaroja käytetä puolustustarkoituksiin.
– Selvästikään tämä ei enää päde, sillä EU:n puolustusrahasto rikkoo yhteisen.
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona ohjelmapaperin EU-maiden puolustuspoliittisen yhteistyön lisäämisestä sekä aikeistaan puolustusrahaston perustamisesta.
Puolustusministeri Jussi Niinistöllä tuntuu olevan suuri halu kumartaa syvään Naton suuntaan.
Lisää rahaa aseisiin ja puolustukseen
Kyllönen painottaa, ettei kyse ole pienistä summista. Puolustusrahastolle on korvamerkitty varoja 38,5 miljardia euroa budjettikaudelle 2021 – 2027.
Komissio haluaa esittää rahaston aloittamista jo vuonna 2019 ja varata vuoteen 2020 mennessä varoja siihen 2,59 miljardia.
Tästä summasta tulisi 590 miljoonaa suoraan EU:n budjetista. Tämä ei sisällä aseistukseen tulevan vuosikymmenen aikana käytettävää 5 miljardin ja tutkimukseen käytettävää 500 miljoonan euron summaa.
EU:n budjetista tulee 1,5 miljardia euroa ja loput 3,5 miljardia kaivetaan kunkin jäsenmaan omasta kassasta.
– Suomenkin osalta puhutaan miljoonista. Tämän lisäksi haetaan kahden prosentin kokonaistavoitetta bruttokansantuotteesta kaikkien EU-maiden puolustusmenojen osalta, sanoo Kyllönen.
Rauhanunionista sotateollisuusunioniksi
– Eurooppalaisella sotateollisuudella on mennyt heikosti jo pidemmän aikaa. Tämä ei ole mikään salaisuus, mutta siitä ei ole puhuttu julkisesti.
Hän kokeekin vahvasti EU:n luonteen muuttuvan.
– Teräs-, hiili- ja rauhaunionin tilalle ollaan rakentamassa varustelun ja raskaan raudan sotateollisuusunionia. EU:lla ei ole edes suuntimaa, miten voisi purkaa maiden ja maanosien välisiä jännitteitä sen sijaan, että niitä kasvatetaan.
– Meitä ihmisiä ohjataan pelolla ja jännitteitä nostetaan, jotta saadaan lisää poliittista uskottavuutta hankkeelle rakentaa mittava tukipaketti henkitoreissaan kierivälle eurooppalaiselle ase- ja sotateollisuudelle.
Hallitus peesaa varustautumispolitiikkaa
Kyllönen arvostelee myös Suomen hallitusta: se tuntuu istuvan milloin Nato-kenraalien, milloin komission sylissä kuittaamassa uusia suunnitelmia pistää lisää rahaa sotilaalliseen varustautumiseen.
– Varsinkin puolustusministeri Jussi Niinistöllä tuntuu olevan suuri halu kumartaa syvään Naton suuntaan ja mahdollistaa milloin minkäkin sotilaallisen maihinnousuharjoituksen tai ylipäätään sotilaallisen toimintaan tähtäävän yhteistoiminnan laajentamista
– Aikaisemmin Suomen linja oli selkeästi rauhan turvaamisen ja jännitteiden purkamisen puolella. Nyt mennään vahvasti jännitteiden lisäämisen linjalla, sanoo Kyllönen.
uutiskirje 
