Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n haluaa ehkäistä nuorten miesten syrjäytymistä koulutuksella. Tavoitteena on taata vähintään toisen asteen tutkinto koko ikäluokalle. Ensi askeleena olisi oppivelvollisuusiän nostaminen yhdellä vuodella.
– Se maksaa, mutta niin maksaa syrjäytyminenkin, totesi keskusjärjestön puheenjohtaja Antti Palola Miehen tasa-arvo –pamfletin julkistustilaisuudessa torstaina Helsingissä.
Palolan mukaan koulutusuudistus toisi siihen satsatut rahat takaisin ehkäisemällä syrjäytymistä, erityisesti miesten syrjäytymistä.
– Vailla koulutusta ja työpaikkaa olevan nuoren miehen ennusten on heikko. Luvassa on lyhyitä työsuhteita, matalia palkkoja ja terveysongelmia, Palola maalaili.
Naiset ovat miehiä koulutetumpia. Miehet osallistuvat naisia enemmän ainoastaan työvoimakoulutukseen.
Tasa-arvon edistäminen on Palolan mukaan STTK:n edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ydintä. Molempien sukupuolten tasa-arvoa tulee järjestön mielestä edistää samanaikaisesti.
Pelkät lainmuutokset eivät Palolan mukaan riitä, tarvitaan muutosta kulttuurissa ja työelämässä.
Sukupuoliroolit istuvat tiukassa
Maailma muuttuu, sukupuoliroolit eivät, todetaan STTK:n pamfletissa. Tasa-arvon suurin tulppa löytyy perhevapaista, arvioi STTK:n tasa-arvoasioista vastaava asiantuntija Anja Lahermaa.
STTK pitää valitettavana, että perhevapaiden uudistaminen tyrmättiin hallituksen huhtikuisessa puoliväliriihessä.
Isien pitämät perhevapaat ovat lisääntyneet, mutta eivät Lahermaan mukaan riittävästi. Isien osuus korvatuista vanhempainvapaista oli 5,7 prosenttia vuonna 2006. Osuus nousi vuoteen 2015 hitaasti 9,7 prosenttiin. Viime vuonna miesten osuus kääntyi hienoiseen laskuun ja oli 9,5 prosenttia.
Joka viides isä ei pidä lainkaan perhevapaita. Miehille jyvitetty perhevapaajakso jää perheeltä hyödyntämättä.
– Tämä on hälyttävä luku, Lahermaa totesi.
Oikaisu
Kansan Uutiset on oikaissut juttua 13.6. klo 14.
Tekstissä kerrottiin aiemmin virheellisesti, että ”OECD:n tutkimuksen mukaan joka viides 20–24-vuotias mies ei ole koulutuksessa tai työssä eikä hae työpaikkaa”. OECD:n tutkimus Education at a Glance 2016 käyttää kansainvälisessä vertailussaan tilastoa, jossa ovat mukana myös töitä hakeneet henkilöt.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuuden kehitystä seurataan tilastoimalla (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus). Esimerkiksi vuoteen 2015 ulottuva tarkastelu ikäryhmittäin ja tilastoinnin ongelmia tarkasteleva katsaus on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus (linkki on PDF-tiedosto).
lehti 