Globalisaatiosta huolimatta pohjoismainen työelämä on säilynyt hyvällä tolalla, osin jopa parantunut. Toisin on käynyt väljemmän sääntelyn Iso-Britanniassa, toteaa Armi Mustosmäki tuoreessa väitöstutkimuksessaan.
Mustosmäki vertasi 15 eurooppalaisen maan työoloaineistoa ja joiltakin osin 25 maan tietoja vuodesta 1995 lähtien. Eri työolotekijät vaihtelivat suuresti maittain.
– Pohjoismaat nousivat selvästi esiin tutkimuksessa. Hyvinvointivaltiolla on iso merkitys työntekijöiden ja heidän perheidensä hyvinvoinnille, Mustosmäki sanoo.
– Sosiaaliturva vähentää selvästi epävarmuutta. Esimerkiksi perhe- ja hoivapalvelut vaikuttavat naisten työssäkäyntiin. Myös ay-liikkeen vahva rooli sopimisessa parantaa työelämän laatua.
Työntekijöiden autonomia kasvanut
Työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja koulutusjärjestelmä vahvistavat Pohjoismaissa työntekijöiden asemaa.
– Globalisaation odotettiin heikentävän työelämän laatua, lisäävän epävarmuutta ja vähentävän työntekijöiden autonomiaa. Pohjoismaissa on käynyt päinvastoin, Mustosmäki sanoo.
Työntekijöillä on hyvät mahdollisuudet kehittää ja käyttää ammattitaitoaan sekä vaikuttaa työn tekemisen tapoihin.
Toisin on käynyt esimerkiksi Iso-Britanniassa. Siellä työelämän laatu on heikentynyt yleisesti ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä vähentyneet merkittävästi.
– Iso-Britanniassa polarisaatio on paljon suurempaa, kun tarkastellaan sekä työelämän laatua että työmarkkinoiden rakennemuutosta.
Työntekijäryhmien väliset erot kaventuneet
Suomessa erot ovat kaventuneet ylempien toimihenkilöiden, toimihenkilöiden ja palkansaaja-ammattien kesken 1977 – 2013.
Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ovat parantuneet ja ylempien toimihenkilömiesten vaikutusmahdollisuudet hieman heikentyneet.
Murtumia rakenteessa
Pohjoismaiseen malliin on Mustosmäen mukaan tullut murtumakohtia. Osa työnantajista yrittää kiertää institutionalisoituneita, vakiintuneita rakenteita nollatuntisopimuksilla sekä ostamalla työvoimaa vuokrafirmoilta ja itsensä työllistäjiltä.
– Käytetään myös ulkomailta tuotuja työntekijöitä ja ulkomaisia alihankintaketjuja. Näillä kaikilla yritetään kiertää tiukempaa pohjoismaista sääntelyä.
Murtumista tapahtuu myös yritysten sisällä. Työelämän laatu eriytyy työntekijäryhmien kesken.
– Aiemmin call-centerit olivat osa yrityksen omaa ydintoimintaa. Nyt se järjestellään yksiköiksi, joissa työnkuva on rajatumpi ja joihin työntekijät voidaan palkata heikommilla työehdoilla, Mustosmäki havainnollistaa.
Uhkana norminpurku
Mustosmäki on huolissaan työelämän laadun unohtamisesta mm. hallitusohjelmassa ja sen kärkihankkeisiin lukeutuvassa normien purussa.
Hän kysyy, että halutaanko sääntelyn vapauttamisella lisätä työllisyyttä työelämän laadusta piittaamatta, välittämättä millaista hyvinvointia työ tuottaa yksilölle tai kansantaloudelle.
– Yleensä hyvälaatuisissa, tuottavissa työpaikoissa on parhaat vaikutusmahdollisuudet, hyvät palkat ja niissä tuotetaan innovaatioita.
Tutkija (väit.) Armi Mustosmäen yhteiskuntapolitiikan väitöskirja ”How Bright Are the Nordic Lights? Job Quality Trends ín Nordíc Countries in a Comparative Perspectíve”, Jyväskylän yliopisto
uutiskirje 
