Nelisen vuotta valmistellun tieliikennelain kokonaisuudistuksen loppusuora häämöttää. Liikenneneuvos Kimmo Kiiski ei osaa vielä arvioida laajan lainsäädäntöurakan tarkkaa valmistumisaikaa, mutta hallituksen lakiesityksen on määrä tulla eduskuntaan syysistuntokaudella.
– Urakkaa riittää vielä kesälomien jälkeenkin, Kiiski luonnehtii lakiesityksen valmisteluvaihetta.
Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet käyvät parhaillaan läpi lausunnolla olleen lakiluonnoksen palautetta. Palaute on ollut Kiisken mukaan rikasta ja monipuolista. Lausuntoja tuli ministeriöön kaikkiaan 168.
Palaute ei Kiisken mukaan sisältänyt suuria yllätyksiä. Kantaa otettiin mm. liikennevirhemaksuihin, talvirenkaisiin ja pyöräilykypärään.
Laki sisältää laajoja säädöskokonaisuuksia, joissa säädetään esimerkiksi liikennesäännöistä, ajoneuvon käytöstä sekä tieliikenteen valvonnasta ja liikennerikkomuksista.
Suuria muutoksia ei nykyisiin liikennesääntöihin uusi laki tuo. Perussäännöt pohjautuvat kansainväliseen tieliikennettä koskevaan Wienin sopimukseen ja sen mukaan mennään Suomessa jatkossakin.
Uutta ja vanhaa
Sakotusjärjestelmään on luvassa uutuutena liikennevirhemaksu, jonka määrää poliisi. Maksu vaihtelisi 20 eurosta 400 euroon. Esimerkiksi ylinopeudesta voitaisiin määrätä enintään 400 euron virhemaksu. Liikennevirhemaksun yläraja olisi 30 km/h, jonka ylittävän kaahaajan rangaistus mitataan päiväsakkoina.
Uusia liikennemerkkejä olisivat mm. talvirenkaiden käyttökielto tieosuudella ja vähimmäisnopeus.
Talvirengasmääräyksiä on tarkoitus muuttaa vastaamaan paremmin Suomen tieoloja. Talvirengaspakkoa ei enää katsottaisi suoraan almanakasta vaan olisi katsottava myös ulos. Talvirenkaita tulee käyttää marraskuun ja maaliskuun lopun välisenä aikana, kun sää tai keli sitä edellyttää.
Heijastinsuosituksesta ja pyöräilykypäräsuosituksesta on tarkoitus luopua, mikäli lakiluonnokseen ei tule lausuntokierroksen jälkeen muutoksia.
Suosituksia ilman seuraamuksia on pidetty lakitekstissä kummajaisina. Esimerkiksi pyöräilykypärää suositellaan käytettäväksi yleensä, mutta ”yleensäkäyttämättäjättämisestä” ei seuraa rangaistusta.
Lain valmistelijat ovat katsoneet, ettei suositusten jakaminen kuulu lakiin vaan on valistuksen tehtävä.
Kerrankin huolella valmisteltu
Poikkeuksena monista muista Juha Sipilän (kesk.) hallituksen lakihankkeista tieliikennelakia on valmisteltu huolella. Tosin nykyinen hallitus ei voi ottaa siitä koko kunniaa itselleen, sillä lakia ryhdyttiin valmistelemaan jo Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kaudella kesäkuussa 2013.
Pitkä valmisteluaika on ollut tarpeen, sillä kyseessä on Suomen tieliikenteen perustuslaki. Nykyinen laki on ollut voimassa vuodesta 1981 ja sitä valmisteltiin aikoinaan kymmenisen vuotta, koko 1970-luku. Komitea-aikaan tieliikennelain äärellä kokousti useampikin parlamentaarinen komitea.
Tiet ja liikenne ovat tieliikennelain antamisesta muuttuneet kovasti ja uusi laki tulee suureen tarpeeseen. Yli 30 vuotta vanhaa lakia sittemmin paikkailtu useilla asetustason säädöksillä. Asetuksia on annettu satoja ja niitä on myös kumottu. Myös EU-jäsenyys on tuonut omat muutostarpeensa.
lehti 