Maaliskuun alussa 2012 käyttöön otettua kansalaisaloitetta on kehuttu merkittäväksi innovaatioksi suomalaisessa demokratiassa. Tosin aloitteiden vaikutuksista lainsäädäntöön on vielä varsin vähän näyttöä.
Oikeusministeriössä on tekeillä arviointiselvitys kansalaisaloitteen toimivuudesta ja muutostarpeista.
Kansa on ottanut kansalaisaloitteen hyvin vastaan. Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen mukaan peräti joka kolmas äänioikeutettu oli allekirjoittanut vähintään yhden kansalaisaloitteen.
Kansalaisaloitteiden allekirjoitusten määrä on ylittänyt reippaasti 2 miljoonaa.
Aloitteiden runsas hylkääminen eduskunnassa on herättänyt jonkin verran epäluottamusta järjestelmän toimivuuteen aloitteiden tekijöiden keskuudessa. Päätöksentekijöiden arvostelu on kohdistunut joidenkin aloitteiden laatuun.
Kansalaisaloitteiden ansioksi on nähty, että niillä voi nostaa kysymyksiä poliittiseen keskusteluun, vaikka lopputulos ei olisikaan aloitteen laatijoiden tarkoittama.
Mahdollisuus laittaa vireille ja allekirjoittaa aloitteita sähköisesti on arvioiden mukaan lisännyt sekä aloitteen tekijöiden että allekirjoittajien määrää.
Aloitteen voi allekirjoittaa oikeusministeriön ylläpitämällä keräysalustalla www.kansalaisaloite.fi.
Tasa-arvoinen avioliittolaki säädettiin
Viiden vuoden aikana kansalaisaloitteita on käynnistetty kaikkiaan 625 kappaletta. Niistä 19 on ylittänyt vaadittavan 50 000 allekirjoituksen rajapyykin ja on päätynyt tai päätyy eduskunnan käsittelyyn.
Tällä haavaa käynnissä on 29 kansalaisaloitteen nimenkeruu.
Ainoa eduskunnan kansalaisaloitteen pohjalta säätämä laki koskee tasa-arvoista avioliittoa.
Se poiki kansalaisaloitteen avioliiton palauttamisesta entiselleen miehen ja naisen väliseksi. Eduskunnan mieli ei kuitenkaan muuttunut, vaan vasta-aloite kaatui viime helmikuussa äänestyksessä selvin luvuin.
”Kesäaika lakkautettava”
Eduskunnan käsittelyyn on päätymässä terveydenhuoltolakia koskeva kansalaisaloite. Aloitteessa vaaditaan Vaasan keskussairaalan säilyttämistä laajaa ympärivuotista päivystystä tarjoavana sairaalana.
Perustelut ovat pääasiassa kielipoliittiset. Kansanliikkeeksi nousseen aloitteen laatijat pelkäävät ruotsinkielisen palvelun puolesta, jos ympärivuorokautiset palvelut keskitetään Seinäjoelle.
Yli 70 000 allekirjoitusta on kerännyt aloite, jossa vaaditaan kellojen kesäaikaan siirtämisen lopettamista. Aloite on lähetetty eduskuntaan kesäkuussa.
2014 Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta on parhaillaan eduskunnan lakivaliokunnassa.
Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä ovat myös ns. Lex Malmi. Siinä vaaditaan Helsinki-Malmin lentokentän säilyttämisestä nykyisessä käytössään. Helsingin kaupunki haluaa alueen asuntorakentamiseen.
Eduskunnan käsittelyyn pääsee myös eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta.
Nollatuntialoite johti toimenpiteisiin
Keväällä hylättiin aloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi lailla. Aloite laittoi kuitenkin vipinää työ- ja elinkeinoministeriöön, joka pani pystyyn komikantaisen työryhmän nollatuntisopimuksen käytön rajoittamiseksi.
Erimielinen mietintö lähti lausuntokierrokselle pari viikkoa sitten. Esimerkiksi palkansaajakeskusjärjestö SAK katsoi, ettei se tuo parannusta osa-aikatyöntekijän asemaan eikä käytännössä rajoita nollatuntisopimusten käyttöä.
EU:n komissio virittelee parhaillaan lakihanketta nollatuntisopimusten kieltämiseksi unionin alueella.
Väyrysen heikko aloite
Maaliskuussa kaatui aloite työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi. Muihin eduskunnassa kaatuneisiin hankkeisiin kuuluu ”pakkoruotsin” poistamista kouluissa koskeva kansalaisaloite. Aloitteessa vaadittiin ruotsia valinnaiseksi kieleksi kaikilla kouluasteilla.
Heikosti kävi myös europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloitteelle kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Se tyssäsi viime vuonna jo perustuslakivaliokuntaan, eikä edennyt edes eduskunnan täysistunnon arvioitavaksi.
Perustuslakivaliokunnan mukaan aloite oli heikosti valmisteltu ja sisällöltään puutteellinen. Lisäksi valiokunta totesi, että lain mukaan kansalaisaloite voi koskea vain asioita, joista eduskunta voi säätää lakeja. Aloiteoikeuden ulkopuolelle jäävät näin Suomen kansainvälisistä velvoitteista päättäminen ja niiden irtisanominen.
uutiskirje 
