Venäjän presidentin Vladimir Putinin vierailua Suomessa seurataan hyvin tarkasti, kertoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.
Hän huomauttaa, että vierailu saa huomiota myös Venäjällä, sillä presidentti Putinin kaikkia tapaamisia ja vierailuja seurataan Venäjän mediassa. Tästä voi olla hyötyä viennille.
– Venäjä on yksi niitä markkinoita, joissa arvovaltapalveluilla on erittäin suuri merkitys ovenavaajana. Valtionpäämiesten tapaaminen on hyvä viesti liike-elämälle sekä Suomessa että Venäjällä.
Päämiesten hyvät suhteet lisäävät luottamusta myös bisneskumppaneiden kesken. Rekolaisen mukaan korkean tason suhteita arvostetaan varsinkin suuremmissa hankkeissa.
– Kun on kyse Venäjän julkisen sektorin hankkeista tai mukana on valtionyhtiöitä, korkean tason suhteet ovat välttämättömyys, Rekolainen sanoo.
Ulkomaiset yritykset ovat Venäjällä paikoin huonommassa asemassa kuin paikalliset. Venäläisiä yrityksiä suositaan ja ne saavat 15 prosentin hintaedun julkisen sektorin ja valtionyhtiöiden tarjouskilpailuissa.
– Se hankaloittaa vientiä. Pärjätäkseen kilpailussa suomalaisyritysten tulee olla todella kilpailukykyisiä tai niiden on tarjottava tuotteita tai palveluita, joita venäläisillä yrityksillä ei ole.
Suhteet merkitsevät paljon
Vientityö Venäjälle vaatii Rekolaisen mukaan sitkeyttä ja raakaa myyntiä. Myyntityö tehdään paikallisesti, ja se vaatii paljon läsnäoloa markkinoilla. Asiakassuhteen rakentamiseen tulee panostaa, sillä kauppasuhteet perustuvat henkilökohtaiseen tuntemiseen.
Suomalaisyrityksillä on pieni etulyöntiasema, sillä suhteita on vaalittu Neuvostoliiton kahdenvälisistä kauppasopimuksista alkaen. Rekolaisen mukaan suomalaiset tunnetaan luotettavina kauppakumppaneina, laadusta on pidetty kiinni.
– Venäläiset ovat vaativia ja erittäin hintatietoisia ostajia. Markkinat eivät ole helpot. Kun aikoo suunnata Venäjän markkinoille, tarvitaan vientiosaamista, paikallistuntemusta ja aktiivista myyntiverkostoa. Ja tuotteen tai palvelun pitää olla kunnossa ja kilpailukykyinen.
Ympäristöosaamista arvostetaan
Perinteisten vientialojen lisäksi suomalaisella osaamisella on Rekolaisen mukaan kasvavaa kysyntää koulutuksen, teknologia- ja suunnitteluosaamisen, terveydenhuollon kehittämisen, energia-, ympäristö- ja jätehuollon sekä ICT-alalla.
Tänä vuonna Venäjällä vietetään ympäristövuotta ja ympäristöön on ryhdytty suhtautumaan vakavasti. Suomen kiertotalous-, vesi- ja jäteosaamisella olisi markkinapaikkoja. Myös suomalaiset energiatehokkaat teknologiat ja rakentamisen ratkaisut kiinnostavat.
– Venäjä on laatinut uuden metsästrategian, jossa kiinnitetään huomiota metsien käyttöön, jalostusasteen nostamiseen ja puurakentamiseen. Suomalaisilla on sekä alan teknologiaa että osaamista, Rekolainen toteaa.
Suurkaupunkeihin perustetaan yksityiskouluja. Rekolaisen mukaan myös suomalainen ammatillinen koulutus kiinnostaa Venäjällä.
– Venäjä panostaa elintarvikeomavaraisuuteen, mikä luo kysyntää elintarviketeollisuuden koneille ja laitteille, pakkausteollisuudelle ja kylmälogistiikalle.
Vienti vetää pitkästä aikaa
Tammi-maaliskuussa Venäjälle vietiin 765 miljoonan edestä tuotteita, lähinnä moottoreita, sähkölaitteita, kemian tuotteita, paperia ja kartonkia. Tullin mukaan vienti kasvoi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 29 prosenttia. Aiemmat neljä vuotta Suomen vienti Venäjälle supistui.
Kasvusta huolimatta Venäjän kauppamme on reilusti alijäämäistä, sillä tuontia oli alkuvuonna 2 400 miljoonan edestä.
Rekolainen huomauttaa, että palveluiden vienti ja suomalaisten yritysten paikallinen liiketoiminta Venäjällä eivät aina näy Tullin tilastoissa.
– Toimiakseen Venäjällä yritysten pitää usein toimia paikallisesti, eli ne voivat toimia venäläisen tytäryhtiönsä kautta. Niiden tulos näkyy sitten emoyhtiöiden tilinpäätöksissä.
Ruplan kurssi määrää tahdin
Venäjän EU:lle asettamat vastapakotteet tuntuvat etenkin elintarviketeollisuudessa. Maito, liha, kala ja vihannekset ovat vastapakotteiden piirissä, ja niistä valmistettujen tuotteiden vienti on laskenut reippaasti.
Koko elintarvikevienti on pudonnut 400 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan vuodessa.
– Täytyy sanoa, että Venäjän kauppa lähti laskuun jo ennen pakotteita, vuodesta 2013 lähtien. Toki pakotteilla on vaikutusta varsinkin yksittäisiin yrityksiin, mutta kokonaisuutta ajatellen Venäjän taloudellisella tilanteella ja ruplan kurssilla on isompi merkitys, Rekolainen muistuttaa.
Venäjän talous alkoi hiipua vuonna 2012. Tänä vuonna Venäjän talouden ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia.
– Kun rupla on vahvempi suhteessa euroon, venäläisillä on taas varaa ostaa tuontitavaroita. Ylipäätään tuonti Venäjälle on kasvanut alkuvuodesta, kaikista maista. Näyttää siltä, että suomalaiset ovat onnistuneet pitämään jalansijansa.
lehti 