Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) tiedotti heinäkuun alussa: Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä demokratiavertailuissa.
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan kohdistuneet räikeät väärinkäytökset eivät tue Häkkäsen käsitystä. Toimivaan demokratiaan kuuluu myös toimiva oikeuslaitos, joka kohtelee kaikkia oikeusturvaa tarvitsevia yhdenvertaisesti.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan oikeusministeriö harkitsee selvityksen tekemistä oikeusapu-uudistuksesta.
Sipilän hallituksen kiireessä ja paniikissa tekemä oikeusapu-uudistus on mahdollistanut räikeät turvapaikanhakijoiden oikeusturvan vaarantavat väärinkäytökset.
Nyt paljastuneiden tietojen valossa ministeriöllä ja oikeusministeri Häkkäsellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä selvitys. Viime lauantaina julkaistussa jutussa useat tahot kertovat tapauksia, joissa turvapaikanhakijoiden oikeusturva on selkeästi vaarantunut.
Sipilän hallituksen kiireessä ja paniikissa tekemä oikeusapu-uudistus on mahdollistanut räikeät turvapaikanhakijoiden oikeusturvan vaarantavat väärinkäytökset. Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tehneet kansalaisjärjestöt ja juristit ennakoivat uudistuksen johtavan kaaokseen.
Nyt on tullut ilmi huijauksia; rahaa on ansaittu perusteettomalla työllä ja turvapaikanhakijoita on jäänyt vaille tarvitsemaansa oikeudellista apua.
Hallitusta varoitettiin heikennyksistä
Se mitä pelättiin, on tapahtunut. Muutoksen yhteydessä arvioitiin turvapaikanhakijoiden oikeusturvan heikentyvän olennaisesti, koska uudistuksen jälkeen oikeusapu ei kuulunut kuin painavista syistä Migrin turvapaikkapuhutteluun.
Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikennettiin selkeästi rajoittamalla oikeusavun saantia. Samaan aikaan lyhennettiin olennaisesti päätösten valitusaikoja hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös säilöön ottamisen uudelleen käsittelyä vaikeutettiin.
Nämä heikennykset olivat tiedossa myös eduskunnalla, koska perustuslakivaliokunta totesi heikennykset omassa lausunnossaan.
Hallitus halusi säästää valtion kustannuksia, vähentää valitusten määrää ja nopeuttaa valitusten käsittelyä, mikä johti turvapaikanhakijoiden oikeusturvan selvään heikkenemiseen.
Suomessa tehtiin vuoden 2015 ja vuoden 2016 alkupuolella 35 000 kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta. Oikeuslaitoksen pelättiin ruuhkautuvan, ja tämä oli yksi peruste muutoksille. Myös poliittiset syyt painoivat. Perussuomalaiset ovat ajaneet kovaa maahanmuuttopolitiikkaa koko hallituskauden.
Kielteisiä päätöksiä kiihtyvään tahtiin
Maahanmuuttoviraston (Migri) tekemiä kielteisiä päätöksiä on kumottu aikaisempaa enemmän. Alkuvuodesta päätöksistä on kumottu 27,8 prosenttia, kun se viime vuonna oli vajaa neljännes eli 24 prosenttia. Vuonna 2015 päätöksistä kumottiin vajaa viidennes eli 18 prosenttia. Maahanmuuttovirasto on selittänyt, että suurin syy on suojelun tarpeelle esitetty uusi peruste.
Migrin linjaa on aika ajoin arvosteltu. Viime syyskuussa, jolloin oikeusapu-uudistus tuli voimaan, käytiin keskustelua Migrin maa-arviointien perusteista. Migri ilmoitti viime vuoden toukokuussa Irakin, Afganistanin ja Somalian turvallisuustilanteen parantuneen.
Syyskuussa perättiinkin myös eduskunnassa jätetyssä kirjallisessa kysymyksessä turvapaikkahakemusten laadukasta käsittelyä.
Samaan aikaan syntyi kohu myös epäilyistä, että Migrin päätöksiä ohjaa poliittinen tarkoituksenmukaisuus vähentää myönnettäviä lupia.
Migri kiisti tämän, ja myös sisäministeri Paula Risikko (kok.) antoi täyden tukensa Migrin toiminnalle.
lehti 