Iso-Britannia jatkaa kauppaa EU-maiden kanssa brexitin jälkeenkin, mutta tapa on vielä avoin. Iso-Britannialla on useita satoja kauppasopimuksia unionin kanssa.
– Britit voivat valita tulevissa kauppaneuvotteluissa Norjan mallin (Efta), EU-vapaakaupan tai WTO:n säännöt, Helsingin yliopiston taloustieteen lehtori Juha Tervala avaa vaihtoehtoja.
Brexit-vaaleissa otettiin kantaa vapaan liikkuvuuden rajoittamiseksi, joten Efta-jäsenyys ei tulle kyseeseen.
Brexitin kannattajat ovat sitä mieltä, että WTO:n sääntöjen nojalla maa voisi edelleen harrastaa kauppaa EU-maiden kanssa. Britannian WTO-vapaakauppasopimuksissa saattaa olla yhä kymmenen vuoden siirtymäaika. Silloin Britannialla olisi pääsy sisämarkkinoille jopa kymmenen vuoden ajan.
Syyskuun alussa toisen kautensa aloittava WTO:n johtaja Roberto Azevedo totesi brexit-vaalien alla Financial Timesin haastattelussa, että Iso-Britannian nykyinen WTO-sopimus on kytköksissä EU-jäsenyyteen. Britannia joutuu neuvottelemaan sopimuksen uudelleen jättäessään unionin.
Saksa iso kauppakumppani
Ranska, Espanja, Italia ja Hollanti ovat brittien isoja kauppakumppaneita. Lisäksi Iso-Britannia ostaa Irlannista merkittävästi palveluita ja Ruotsista metsäteollisuuden tavaraa, kuten rakennustarvikkeita.
Tärkein kauppakumppani Britannialle on Saksa. Maat vaihtavat keskenään paljon esimerkiksi autoteollisuuden komponentteja.
– Saksa ei varmasti halua, että sen kauppa vähenee, Helsingin yliopiston politiikan ja talouden laitoksen tutkijatohtori Tuomas Malinen sanoo.
– Britannian tapauksessa voitaisiinkin luoda uusi väylä EU:n sisämarkkinoille, jolloin vain tietty määrä direktiiveistä olisi sitovia, Malinen toteaa.
Suomen vienti puolittunut
Suomen vienti Iso-Britanniaan puoliintui vuosina 2006 – 2016 kymmenestä prosentista alle viiteen. Tosin metsäteollisuudelle Iso-Britannia oli viime vuonna Saksan jälkeen toiseksi suurin ostaja yli 8 prosentin osuudellaan.
Iso-Britannian viennistä 44 prosenttia menee EU-maihin. Juha Tervala ei usko tämänkään muuttuvan dramaattisesti. Euroopassa kauppaa on käyty perinteisesti naapurimaiden kesken.
Tervala huomauttaa, että muutos tapahtuu hyvin pitkällä aikavälillä, joten yllätyksiä ei pitäisi tulla.
– Lontoon asema pörssikeskuksena ei vaarannu, joskin joitakin toimintoja siirretään esimerkiksi Frankfurtiin.
Punnan arvo ei tule Tervalan mukaan heikkenemään dramaattisesti, mutta ulkomaiset investoinnit voivat vähetä, koska ei tiedetä tarkkaan, mitä maassa tapahtuu.
– Tehtaita ei ehkä rakenneta enää ensimmäisenä Britanniaan.
Siirtymäajalle omat säännökset
Tammikuun alussa Iso-Britannian EU-jäsenyydestä tuli 44 vuotta. Jäsenyyden aikana on kertynyt huomattava määrä yhteistä lainsäädäntöä.
– Pelkästään teknisiä kysymyksiä on ”hirveä määrä”, arvioi erityisasiantuntija Lotta Nymann-Lindegren Suomen pysyvästä edustustosta Euroopan Unionissa.
Nymann-Lindegrenin mukaan neuvottelut kestävät vuosia, joten siirtymämääräyksistä on sovittava erikseen.
Kun Iso-Britannian erosopimus saadaan valmiiksi, alkavat neuvottelut niistä EU-ohjelmista, joista britit haluavat yhä maksaa. Vasta tämän jälkeen keskustellaan kauppasopimuksista ja ulkorajakysymyksistä.
uutiskirje 
