Työmarkkinakierros on jo käynnistynyt
Syksyn odotettu työmarkkinakierros on jo käynnistynyt. Sopimusneuvottelut on aloitettu paperiteollisuudessa, jossa niitä käydään vielä yleisellä tasolla. Paperiteollisuuden sopimuskausi päätyy syyskuun lopussa.
Alustavalla tasolla neuvottelut ovat käynnistyneet myös kemianteollisuudessa sekä posti- ja logistiikka-alalla.
Teknologiateollisuuden sopimukset päättyvät lokakuun lopussa. Kemianteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden pääsopimukset päättyvät marraskuun lopulla.
Palvelualojen sopimukset tehdään vasta teollisuuden jälkeen. Julkisen alan JHL:n ja Palvelualojen suuret sopimukset päättyvät vasta tammikuun lopussa.
SAK haluaa hallituksen tukevan syksyn työmarkkinakierrosta vajaan 200 miljoonan euron verokevennyksillä. SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan verokevennyksellä korvattaisiin palkansaajille noin puolet työmarkkinoiden kilpailukykysopimuksen aiheuttamista sosiaaliturvamaksujen korotuksista.
SAK esitteli toiveitaan hallituksen budjettiriiheen sekä näkemyksiään syksyn työmarkkinapolitiikasta järjestön työmarkkinaseminaarissa tiistaina.
SAK ei Kaukorannan mukaan hae työnantajien hyväksi menevistä sotu-maksujen korotuksista täyttä verokompensaatiota. Ammattiliitot hakevat hänen mukaansa palkansaajille ostovoimaa palkankorotuksilla työnantajilta, ei verokevennyksillä talouden tasapaino-ongelmien kanssa painiskelevalta valtiovalalta.
– Kuitenkaan täysin ilman verokevennyksiä tuskin pärjätään, Kaukoranta arvioi.
Hallitus ei voi pestä käsiään
SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan hallituksen tekemisillä on vaikutuksia syksyn työmarkkinakierrokseen. Siitäkin huolimatta, että hallitus on vakuuttanut, ettei se työmarkkinaneuvotteluihin sekaannu.
Veroratkaisujen lisäksi merkitystä on Elorannan mukaan myös työttömyysturvan uudistamisella, mikä on SAK:n mielestä menossa väärille urille.
SAK:lle on myrkkyä hallituksen tarjoilema ns. työttömyysturvan aktiivimalli, joka heikentää turvan tasoa ja kasvattaa työttömien velvoitteita. Suurimman palkansaajakeskusjärjestön mielestä työttömyysturvan uudistus olisi pantava uuteen valmisteluun.
Elorannan mukaan jännitteitä liittyy myös työaikalain kokonaisuudistukseen, ns. nollatuntisopimusten sääntelyyn sekä ammatillisen koulutuksen uudistamiseen.
Yhteisiä laatutavoitteita
SAK:laiset ammattiliitot ovat laatineet neuvottelukierrokselle yhteisiä tavoitteita työelämän laadun parantamiseksi. Johtaja Annika Rönni-Sällisen tavoitteisiin pyritään liitoissa erilaisilla painotuksilla ja toteutusmalleilla.
Nollatuntisopimusten suhteen SAK:laiset hakevat selkeitä pelisääntöjä. Työajoista tulisi sopia työsopimuksilla, eikä nolla tuntia voisi olla sopimukseen kirjattava työaika.
Vähimmäistyöaika olisi työttömyysturvaan oikeuttava 18 tuntia viikossa. Asiasta voisi työntekijän halutessa sopia toisin.
Työaikojen kehitystä tulee SAK:n mielestä seurata esimerkiksi puolivuosittain ja vakiinnuttaa työaika toteutuneen työajan tasolle.
Ammatillisen koulutuksen reformissa SAK haluaa pelisäännöt työpaikalla oppimisesta. Niillä olisi määrä estää työvoiman korvaaminen työssäoppijoilla.
Yli kuusi kuukautta kestävä työssäoppiminen tulisi SAK:n mielestä toteuttaa oppisopimuksena. Oppisopimus on työsuhde, josta saa palkkaa.
”Lisää paikallista sopimista!”
Rönni-Sällisen mukaan SAK ei suinkaan vastusta paikallista sopimista, se haluaa sitä lisää.
SAK:n sopimuskerroksen laatutavoitteissa halutaan lisätä paikallisesti sovittavien asioiden listaan tulospalkkiojärjestelmät, lisätyön tarjoamisen pelisäännöt, työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytännön järjestelyt, työpaikkakohtaiset työaikajoustot eri elämäntilanteissa sekä työolojen kehittämishankkeet.
Työmarkkinakierros on jo käynnistynyt
Syksyn odotettu työmarkkinakierros on jo käynnistynyt. Sopimusneuvottelut on aloitettu paperiteollisuudessa, jossa niitä käydään vielä yleisellä tasolla. Paperiteollisuuden sopimuskausi päätyy syyskuun lopussa.
Alustavalla tasolla neuvottelut ovat käynnistyneet myös kemianteollisuudessa sekä posti- ja logistiikka-alalla.
Teknologiateollisuuden sopimukset päättyvät lokakuun lopussa. Kemianteollisuuden ja mekaanisen metsäteollisuuden pääsopimukset päättyvät marraskuun lopulla.
Palvelualojen sopimukset tehdään vasta teollisuuden jälkeen. Julkisen alan JHL:n ja Palvelualojen suuret sopimukset päättyvät vasta tammikuun lopussa.
lehti 