Suomen työmarkkinamallia ei syntynyt neuvotteluteitse, mutta siitä huolimatta sellainen toteutuu käytännössä syksyn työmarkkinakierroksella.
Näin arvioi palkansaajakeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund Palkansaajien tutkimuslaitoksen järjestämässä paneelikeskustelussa keskiviikkona.
– Tämä on sekä toive että ennustus, Sund totesi.
Hänen mielestään parasta olisi, ettei eri sopimusten kustannusvaikutuksissa syntyisi liian paljon hajontaa syksyn liittokohtaisella työmarkkinakierroksella.
Toinen vaihtoehto olisi, että liittokierroksella palkankorotukset määräytyisivät puhtaasti kunkin alan tuottavuuskehityksen perusteella.
Käynnistyvällä työmarkkinakierroksella ensimmäisinä neuvottelupöytään istuvat vientiteollisuuden toimialat, joiden sopimukset ovat ensimmäisinä katkolla. Yksityisten ja julkisten palvelualojen sopimuskauden päättyvät myöhemmin.
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannan mukaan korotustasoja ajaa samaan nippuun osaltaan sekin, että auto- ja kuljetusalan AKT:n ja elintarviketyöläisten SEL:n palkankorotukset on jo etukäteen sidottu työmarkkinoiden yleiseen linjaan pitkillä sopimuksilla.
Palkansaajajärjestöt eivät ole palkkavahteja
Alakohtaiseen tuottavuuskehitykseen perustuvassa palkkamallissa ongelmia muodostaa julkinen sektori. Sen tuottavuuskehitystä on vaikea mitata luotettavasti.
Akavan pääekonomisti Eugen Koev korosti, ettei yksityisen ja julkisen sektorin välille saa syntyä suuria eroja palkkakehityksessä.
– Jos halutaan, että julkinen sektori saa osaavaa työvoimaa, Koev perusteli.
Sund pitää selvänä, ettei palkansaajapuoli pysty koordinoimaan sopimuskierroksen palkankorotuksia. Koordinointi jää Elinkeinoelämän keskusliitolle ja mahdollisesti valtakunnansovittelijalle, joka huudetaan hätiin riitatilanteissa.
SAK:n Ilkka Kaukorannan mukaan palkansaajakeskusjärjestöille ei ole luontevaa vahtia, ettei mikään sen jäsenliitoista saa toista suurempia palkankorotuksia.
Siihen Kaukoranta ei usko, että valtakunnansovittelijalla olisi merkittävä rooli työmarkkinoiden palkkalinjan vartioinnissa.
Puhdas palkkakierros
Sundin arvion mukaan liittokierroksesta muodostuu varsin puhtaasti palkkakierros ilman suuria työelämän laatuun liittyviä parannuksia. Hänen mukaansa liittojen jäsenistöt odottavat palkankorotuksia.
– Lisäksi palkankorotuksia eri sopimusten kesken on helpompi vertailla keskenään, kuin työn kustannuksiin vaikuttavia työelämän laatuasioita.
Palkansaajakeskusjärjestöjen pääekonomistien mielestä kilpailukykyyn ei pidä liiaksi tuijottaa. Suomalaisyritysten kilpailukyky oli keskeinen peruste, kun neuvoteltiin työvoimakustannuksia alentavaa kilpailukykysopimusta.
Palkansaajaekonomistien mielestä kilpailukyky ei ole yksiselitteinen mittari. Eugen Koev muistutti, ettei kilpailukyky ole suinkaan päämäärä vaan korkeintaan keino päämäärän saavuttamiseksi. Päämääriä ovat työllisyyden parantaminen ja palkansaajien ostovoiman turvaaminen, Koev tähdensi.
uutiskirje 
