Miljoona suomalaista altistuu työssään erilaisille pölyille, kaasuille tai muille kemiallisille tekijöille.
Teollisuuden työntekijöistä 40 prosenttia altistuu työssään kemikaaleille ja 60 prosenttia pölyille. Rakennusteollisuudessa vastaavat luvut ovat 38 prosenttia ja 78 prosenttia.
Altistuminen aiheuttaa ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia, jopa kuolemia. EU-tasolla 44 prosenttia työhön liittyvistä kuolemista aiheutuu altistumisesta vaarallisille aineille.
Asbestialtistuminen on nykyisin vähäistä.
Automaalauksessa suurin ammattitautiriski
Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat selvittäneet, missä töissä ja ammateissa on kaikkein suurin riski sairastua kemikaalialtistumisen vuoksi.
Suurimmat riskit kemikaalialtistumiselle ovat lujitemuovityössä, veneiden laminoinnissa, rakennusten purkutöissä, lattioiden päällystystyössä, automaalauksessa sekä pölyisissä töissä metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnassa.
Ihotauteja tai hengitystieallergioita esiintyy eniten leipureilla, kampaajilla ja hitsaajilla. Elinikäinen henkilökohtainen ammattitautiriski on suurin automaalarin työssä.
Asbestialtistuminen on nykyisin vähäistä, mutta 30–50 vuotta sitten tapahtuneet altistumiset aiheuttavat edelleen ison osan ammattitaudeista.
Veneenrakennuksessa altistus vähentynyt
– Lujitemuovityössä ja veneenrakentamisessa altistutaan styreenille, joskin onneksi paljon vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Styreeni on väritön aromaattinen haihtuva hiilivety, kertoo vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen Työterveyslaitoksen nettisivuilla.
Tehokkain tapa vähentää styreenille altistumista on vähentää styreenihöyryä oikealla raaka-aineiden valinnalla ja laminointitavalla.
Vaikka tietoa yksittäisistä altisteista on tarjolla paljon, tieto on Uuksulaisen mukaan hajallaan ja tiedon käyttö työpaikoilla on hankalaa.
– Monet erityisen altistavat työt on ulkoistettu pienille alihankkijoille, joilla ei ole valmiuksia kemikaalihaittojen ehkäisyyn, hän sanoo.
Suojaimet viimeinen vaihtoehto
Uuksulaisen mukaan paras tapa hallita epäpuhtauslähdettä on korvata haitallinen aine vaarattomammalla aineella tai muuttaa prosessia.
Jos epäpuhtautta on päässyt ilmaan, altistusta voidaan hänen mukaansa vähentää ilmanvaihdolla sekä parantamalla työtapoja ja huolehtimalla siisteydestä. Lisäksi tarvitaan työntekijöiden koulutusta.
Henkilösuojaimet ovat Uuksulaisen mielestä viimeinen vaihtoehto altistumisen hallinnassa.
– Niitä kuitenkin tarvitaan erityisesti huolto- ja korjaustöissä.
lehti 