KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Horisontti

Suomalainen biotalouskeskustelu tarvitsee lisää faktoja

Hallituksen linjan kaltainen tekninen hakkuumäärien nostaminen on ilmaston ja luonnon näkökulmasta vaarallista.

Hallituksen linjan kaltainen tekninen hakkuumäärien nostaminen on ilmaston ja luonnon näkökulmasta vaarallista. Kuva: LEHTIKUVA

Antti Saarelainen
9.9.2017 15.00
Fediverse-instanssi:

Horisontti

Suomessa on viime aikoina nähty kummallinen näytelmä, kun hallitus ja elinkeinoelämä ovat kilpaa haukkuneet EU-parlamentin ympäristö-valiokunnan päätöstä metsien hiilinielujen laskentatavasta ja vertailuvuodesta. Kyseessä on tapa, jolla Euroopan unionissa lasketaan hiilineutraaleiksi laskettavien hakkuiden määrä.

Suomen näkökulmasta ongelmaksi on nähty valittu vertailutaso, jonka ylittäviä metsähakkuita ei enää lasketa hiilineutraaleiksi, vaan tason ylittävien hakkuiden lasketaan pienentävän maan hiilinieluja. Kansallisen tason ylittävät päästöt jouduttaisiin korvaamaan päästövähennyksillä muilla aloilla tai ostamalla päästölupia. Monissa kommenteissa tämän päätöksen on nähty suorastaan sortavan Suomea: jarruttavan hallituksen tavoitteita hakkuumäärien nostamisesta, sekä uhkaavan uusien biotaloushankkeiden toteutumista.

Biotalousbuumin lietsonta on kummallista, tiedevastaista työpaikkapopulismia.

Ilmastonäkökulmasta ympäristövaliokunnan päätös on ainoa järkevä, koska esimerkiksi 68 tutkijan allekirjoittamassa avoimessa kirjeessä tuodaan esiin, että hallituksen ajama biotalouslinja on kestämätön ja uhkaa siirtää päästövähennyksien toteutumista useilla vuosikymmenillä eteenpäin. Kuitenkin pysyäksemme Pariisissa sovitussa 1,5 asteen lämpenemisessä päästöjä on vähennettävä heti tulevina vuosina.

Suomalainen BIOS-tutkimuslaitos piti ympäristövaliokunnan päätöstä odotettavana ja korostaakin sen osoittavan, miten Suomen hallituksen ja metsäteollisuuden ajama linja on ristiriidassa kansainvälisen tiedeyhteisön sekä Euroopan unionin ympäristöpolitiikan kanssa. Alkuvuodesta myös Suomen ilmastopaneeli julkaisi kannanoton, jossa tuotiin esiin tiedemaailman keskuudessa oleva selkeä konsensus: suuret lisähakkuut metsissä pienentävät Suomen hiilinieluja.

Hiilinielukeskustelun lisäksi lisääntyvät hakkuut uhkaavat metsiemme monimuotoisuutta. Suomessa on arvioitu olevan 814 uhanalaista metsälajia, joista pahimmillaan jopa 214 häviää seuraavan 50 vuoden aikana. Suurimpia uhkia näille lajeille ovat metsäteollisuudesta johtuva lahopuun väheneminen metsissä, sekä yleisemmällä tasolla vanhojen metsien väheneminen Suomessa. Vanhoissa metsissä arvioidaan yleisesti elävän 35 prosenttia Suomen uhanalaisista lajeista. Erityisesti Etelä-Suomessa vanhojen metsien suojelu tarvitsee voimakkaita lisäpanostuksia.

EU-parlamentin päätöksen on monissa kritiikeissä nähty hyödyttävän erityisesti naapurimaatamme Ruotsia, jossa arviointiväliksi valitulla 2000–2012-vuosijaksolla hakkuut olivat Suomea suuremmat. Näin ollen Ruotsi voi lisätä nykytilanteesta hakkuumääriään huomattavasti ja ne laskettaisiin edelleen hiilineutraaleiksi. Tässä vertailussa kuitenkin unohdetaan, että Ruotsissa uusien luonnonsuojelualueiden perustamiseen osoitetut varat valtion budjetissa ovat kuusinkertaiset Suomeen verrattuna ja maa on panostanut metsien suojeluun Suomea enemmän.

Biotaloudesta toivotaan selkeästi Nokian kaltaista uutta sampoa Suomelle ja erityisesti työpaikkapulasta kärsiville perifeerisille alueille. Hallituksen linjan kaltainen tekninen hakkuumäärien nostaminen ja metsien käytön lisääminen välittämättä lopputuotteesta ja sen jalostusasteesta on kuitenkin ilmaston ja luonnon näkökulmasta vaarallista. Puun käytössä tulisi suosia ensisijaisesti pitkään hiiltä sitovia ratkaisuja puumateriaalin polttamisen tai lyhytikäisen paperin tai pahvin tuottamisen sijaan, mutta näidenkin ratkaisujen kohdalla maltti on valttia.

Maltillisesti, metsien hiilivarantojen lisääntymisestä ja metsien monimuotoisuudesta huolehtien biotalouteen voidaan saada Suomeen merkittäviä määriä työpaikkoja erityisesti perifeerisille alueille, mutta silloin täytyy huomioida myös metsien erilaisten käyttötapojen lomittaisuus. Suurten aukkohakkuiden tilalle täytyy saada jatkuvaa kasvatusta, joka turvaa paremmin niin hiilen sitoutumisen metsiin ja metsien monimuotoisuuden kuin myös ihmisten virkistyskäytön. Metsien käytössä on tärkeää huomioida niihin sitoutuneen hiilen mahdollisimman pitkäaikainen sitominen, ja pelkän sellun keittämisen sijaan täytyy panostaa uusiin, pitkään hiiltä sitoviin ratkaisuihin ja tuotteisiin.

Hallituksen ja elinkeinoelämän härkäpäinen biotalousbuumin lietsonta on kummallista, tiedevastaista työpaikkapopulismia, jossa ei suostuta näkemään kansainvälisen tiedeyhteisön selkeitä suosituksia. Pahimmillaan puheenvuoroissa kyseenalaistetaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tavoin koko tieteen uskottavuus lyhytnäköisen oman edun tavoittelun nimissä.

Suomalainen biotalouskeskustelu kaipaakin juuri nyt tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa keskustelua metsiemme käytöstä. Tässä keskustelussa tulee keskiössä olla tehokas ilmastopolitiikka ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Näiden reunaehtojen sisällä biotaloutta voidaan kehittää. Sanomalehtipaperin tuottamisen sijaan Suomessa voitaisiin kehittää uusia ratkaisuja öljyn korvaamiseksi käyttöesineissä ja betonin korvaamiseksi rakentamisessa.

Kirjoittaja on joensuulainen ilmastoaktivisti ja yhteiskuntamaantieteilijä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Suomessakin talouspolitiikan valmistelu nojaa taloustieteen mikroperustaiseen pohjaan, jossa talouden toimijat työnhakijoista kuluttajiin ja yrityksiin reagoivat valtiovallan säätämiin kannustimiin, arvioi Timo Harjuniemi.

Vasemmisto on laiminlyönyt taloudellisen asiantuntijatyön, vaikka ekonomistit hallitsevat maailmaa

Veikka Lahtinen.

Rasismikeskustelu teki meistä jankkaajia – Rasismi on yhteiskunnan käytännöissä, viranomaisohjeissa ja koulutusjärjestelmässä, kirjoittaa KU:n kirjoittajavieras

Kun kone pysähtyy

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset