Hallitus esittää ensi vuodelle takuueläkkeen 15 euron korotusta. Eduskunnan kyselytunnilla torstaina kävi ilmi, että 600 000 kansaneläkeläistä menettää korotuksesta huolimatta ensi vuonna 240 euroa.
– Takuueläkkeen nosto koskee vain pientä osaa eläkeläisistä. Meillä on yli 600 000 eläkeläistä, jotka saavat kansaneläkettä, ja olette leikkaamassa niiltä, jotka saavat täyden kansaneläkkeen, peräti 240 euroa vuodessa, sanoi demarien Ilmari Nurminen.
Varsinkin ikääntyviä ihmisiä koettelevat myös muun muassa lääkekorvausten leikkaukset ja terveydenhuollon asiakasmaksujen 30 prosentin korotus. Tällä viikolla kerrottiin, että 350 000 terveydenhuollon asiakasmaksua on mennyt ulosottoon ja määrä kasvaa nopeasti.
Toisaalta valtiovarainministeriö arvioi tällä viikolla hallituksen budjettiesityksen antavan eniten, 400 euroa, suurituloisimmalle kymmenykselle suomalaisista.
– Hallitus tekee oman ohjelmansa, ja minä väitän edelleen, että tämä pitää huolta yhteiskunnan turvaverkoista, vastasi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.)
Asiakasmaksujen ulosotosta hän sanoi, että kunnilla on mahdollisuus jättää ne perimättä.
Hallituksen viestin peruja
Vasemmistoliiton Anna Kontula kommentoi luottotietojen menetyksen hankaloittavan ihmisten elämää monin tavoin.
– Vielä epäreilummalta se tuntuu, jos luottotiedot ovat menneet sen takia, että äkillisen sairastumisen vuoksi kotiin tullutta satojen eurojen laskua ei pienistä tuloista pysty hoitamaan. Ulosottoon menneiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrä on kasvanut hurjasti, ja hallitus ei voi minusta väistää tässä vastuutaan pelkästään vetoamalla kuntien mahdollisuuteen jättää asiakasmaksut perimättä, kun tutkijan mielestä keskeinen syy on hallituksen puolelta tullut voimakas viesti asiakasmaksujen perimiseen — sekä asiakasmaksukorotusten kautta että myös sitä kautta, että kuntia voimakkaasti kannustetaan asiakasmaksuja perimään. Eikö nyt olisi paikka hallitukselle muuttaa tässä asiassa linjaansa, niin että Suomessa jälleen köyhälläkin on varaa sairastaa? hän kysyi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan kunnat käyttävät mahdollisuutta liian vähän. Hän syytti siitä edellisen hallituksen tekemiä valtionosuusleikkauksia, jotka vaikeuttivat kuntien tilannetta.
”Vaikeasta” säästöpaketista pidetään kiinni
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) vetosi jälleen ”vaikeaan säästöpakettiin”, josta pidetään kiinni.
– Mutta nyt kun meillä oli liikkumavaraa kehyksen, sen tiukan budjettikehyksen sisällä, me teemme täsmätoimia niille ihmisryhmille, henkilöille, joista me arvioimme, että ovat kaikkein heikoimmassa asemassa: takuueläkeläiset, nuoret työttömät erityisenä painopisteenä, hän sanoi.
Antti Rinne (sd.) tiukkasi, onko oikeudenmukaista, että hallitus leikkaa eläkeläisiltä 240 euroa ja antaa hyvätuloisille 400 euroa.
– Minusta se on oikeudenmukaista, että me teemme töitä sen eteen, että mahdollisimman moni suomalainen pääsee töihin ja pystyy kantamaan huolta itsestään, Orpo vastasi.
– Kun te luettelitte listaa siitä, mistä on jouduttu tinkimään, niin minä voin luetella listaa kaikesta siitä, mitä on tehty: vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää nostetaan, takuueläkettä korotetaan, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta parannetaan ja vaikkapa varhaiskasvatusmaksuja alennetaan niin, että lähes 7 000 pienituloista perhettä vapautuu kokonaan varhaiskasvatusmaksuista ja keskituloisilla ne laskevat. Hallitus tekee merkittävällä tavalla toimia, jotka kohdistuvat heikompiosaisiin ihmisiin, pienempituloisiin ihmisiin.
Ei vastausta eläkeläisköyhyyteen
– Me olemme tämän viikon aikana käyneet monta keskustelua tässä salissa eriarvoisuuden kasvusta ja hallituksen tuloeroja kasvattavasta politiikasta, ja kerta toisensa jälkeen olemme kuulleet, kuinka hallituksen ainoa ratkaisu eriarvoisuuden kasvuun on se, että nostetaan ihmisiä työttömyydestä töihin, sanoi Li Andersson (vas.).
– Mutta me keskustelemme nyt pienituloisista eläkeläisistä, kansalaisista, joilla on jo työura takanaan. Mitä hallitus aikoo tehdä eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi? Se on se keskeisin kysymys tässä, ja tämä vastaus ei kelpaa, hän jatkoi.
Andersson viittasi vasemmistoliiton tilaamaan laskelmaan, joka osoittaa, että pienituloisuusaste hallituksen päätösten seurauksena kasvaa nopeimmin yli 65-vuotiaiden kohdalla.
– Miltä heistä tuntuu kuunnella näitä vastauksia, joissa ei kertaakaan oteta kantaa siihen, millä rahalla sen pienituloinen eläkeläisen pitäisi tulla toimeen, vaan puhutaan ainoastaan työllisyyden parantamisesta, hän kysyi.
Orpo vastasi, että valintoja joudutaan tekemään.
– Hallituksen valinta on se, että me huolehdimme palveluista — hyvistä, laadukkaista palveluista — jotka ovat köyhän ja vähätuloisenkin ihmisen paras ja tärkein turva. Ne ovat hyvinvointiyhteiskunnan perusta — hyvät, tasavertaiset palvelut — ja sen eteen, että me pystymme niistä selviämään, me tarvitsemme korkean työllisyysasteen. Hyvinvointi kasvaa ainoastaan työstä ja yrittämisestä, ja se on se keskeinen tavoite.
Orpon mukaan tuloerot eivät juuri kasva. Suurin niitä kasvattava tekijä on hänen mukaansa tupakkaveron korotus.
uutiskirje 
