Raskaana olevien ja perhevapailta palaavien syrjintä on yleisempää kuin aiemmin. Joka kolmas ammattiliitoista kertoo tasa-arvovaltuutetun kyselyssä, että yhteydenotot raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä ovat nousseet.
Puolet tasa-arvovaltuutetun toimistoon tulevista puheluista koskee raskauteen tai perhevapaisiin liittyvää syrjintää.
– Meille tulee vain jäävuoren huippu näistä tapauksista, satakunta puhelua vuodessa. Ammattiliittoihin tulee tuhansia yhteydenottoja. Osa tapauksista jää piiloon, kun työntekijä ei jostain syystä halua tai uskalla ottaa mihinkään yhteyttä tai ei tunne oikeuksiaan, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara arvioi maanantaina Raskaussyrjintä-kampanjan avaustilaisuudessa.
Kampanjalla halutaan nostaa ongelma esiin, jotta entistä useampi raskauden tai perhevapaiden takia syrjityksi joutunut hakisi itselleen oikeutta.
– Raskaus- ja perhevapaasyrjintä istuu sitkeässä. Tarvitaan työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen sitoutumista, jotta ilmiö saataisiin kitkettyä pois.
Tunnit loppuvat, uutta pätkää ei tule
Laki kieltää yksiselitteisesti työntekijän syrjinnän raskauden tai perhetilanteen perusteella.
Kuitenkin moni määräaikaisessa työsuhteessa oleva huomaa, ettei työsuhdetta jatketa raskauden tultua ilmi. Nollatuntisopimuksella oleva menettää raskauden myötä viimeisetkin työtuntinsa.
– Valtaosalla nuoria naisia ainakin ensimmäinen työsuhde on määräaikainen, ja ne yleensä seuraavat toisiaan. Näissä tilanteissa syrjintä näkyy. Sillä perusteella syrjintä näyttäisi olevan varsin yleistä, Maarianvaara arvioi.
– On tärkeää ottaa selvää, mikä on sallittua ja mikä ei. Jos joutuu epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, kannattaa ottaa yhteyttä joko toimistoomme tai omaan ammattiliittoon. Meihin voi ottaa yhteyttä anonyymisti.
Työntekijän kannattaa miettiä, milloin kertoo raskaudestaan työnantajalle. Lain mukaan raskaudesta tulee ilmoittaa kaksi kuukautta ennen aiottua äitiyslomaa.
Perhetilanteesta saa valehdella
Työpaikkahaastattelussa 20 – 35-vuotiailta naisilta udellaan erilaisin sanakääntein lapsentekoaikeita tai perhetilannetta, vaikka kysymys on laiton. Tasa-arvovaltuutetun mukaan eräältä juristilta asiaa kysyttiin kahdeksassa kaikkiaan kymmenestä työpaikkahaastattelusta.
Maarianvaaran mukaan hakijan ei tarvitse vastata perhesuhteita koskeviin kysymyksiin. Vastauksen voi hänen mukaansa tarvittaessa valehdella, koska perhetilanteesta uteleminen työhaastattelussa on laitonta.
Myös vanhempainvapaalta työhön palaava kohtaa helposti syrjintää. Työntekijä voi huomata, että hänet irtisanotaan ensimmäisten yt-neuvottelujen myötä tai hänen työtehtävänsä on ”kadonnut”.
Kyse ei ole vain naisia koskevasta syrjinnästä, sillä Maarianvaaran mukaan myös miesvaltaisilla työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin varsin nuivasti.
Hyvät käytännöt tutuiksi
Maarianvaara muistuttaa, että valtaosa työnantajista onnittelee työntekijää raskauden johdosta ja toivottaa tämän tervetulleeksi takaisin perhevapailta.
– Työhön palaavaa työntekijää tuetaan ja hänet perehdytetään tehtävään.
Samanlaiset käytännöt halutaan muillekin työpaikoille. Kampanjasivustolla on työnantajille ohjeet, kuinka toimia oikein. Esimerkiksi raskaus ei ole pätevä peruste päättää työsuhde koeaikana.
Raskaussyrjintä-kampanjalla halutaan herätellä työntekijät tunnistamaan syrjintä ja työnantajat noudattamaan lakia ja hyviä työelämän käytäntöjä. Tasa-arvovaltuutettu keskustelee raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä työnantajajärjestöjen kanssa myöhemmin syksyllä.
Raskaussyrjintä.fi -sivuilla raskaana olevat ja perhevapaiden takia syrjintää kokeneet äidit ja isät voivat keskustella chatissa tasa-arvotoimiston asiantuntijoiden kanssa ja saada vertaistukea samassa tilanteessa olevilta.
lehti 