Lasse Laatunen taitaa olla Etelärannan johtajista ainoa, joka on julkisesti hyökännyt Sauli Niinistöä vastaan Kansan Uutisten palstoilla. Tämä tapahtui 21. 6. 2000. jolloin kiista uudesta työsopimuslaista oli kuumimmillaan.
Laatusen Kansan Uutisissa julkaistu haastattelu kuohutti aikoinaan paitsi kokoomusta, myös Etelärannan johtoa laajemminkin. Tämä ilmenee Lasse Laatusen muistelmateoksesta Kolmikannan kulisseissa.
Kiistan aiheena oli uusi työsopimuslaki, josta oli valmistunut Helsingin työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitisen johtaman kolmikantaisen komitean mietintö. Kuumin kohta oli yleissitovuuden määritelmä, josta komitean osapuolet olivat päätyneet sovintoon.
Laatunen arvelee, että Niinistö ei ole antanut hänelle koskaan anteeksi.
Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt Jussi Järventauksen johtamia Suomen yrittäjiä, jotka saivat valtiovarainministeri Sauli Niinistön taakseen. Niinistö väitti, että komitea ei ollut edustava, vaan vain kaksikantainen. Eli se olisi kokoonpanoltaan vain työnantajia ja työntekijöitä edustava eikä siinä olisi ollut valtiovallan edustusta.
Kolmikannan kulisseissa kerrotaankin, että ”riidan ollessa kiihkeimmillään kesäkuussa 2000 antoi Lasse Laatunen tietoisena siitä, mitä teki, haastattelun Kansan Uutisten Risto Korhoselle. Lehti tiesi mikä makupala oli tarjolla. Etusivun otsikko kertoi näyttävästi työnantajien tyrmäävän Niinistön.”
”Haastattelu oli kovaa tekstiä. Siinä Laatunen torjuu kaikki ajatukset kolmikannan ohittamisesta, perustelee työsopimuslain juridisia seikkoja, kehuu työsopimuslakikomitean puheenjohtajaa Kari-Pekka Tiitistä ja haukkuu Yrittäjien Jussi Järventauksen operaatiot.”
Laatusen mukaan Niinistön väitteet olivat ”pelkkää huulenheittoa” ja Järventaus taas oli vähällä ”hirttäytyä omaan naruunsa.”
Laatunen lähti haastattelun jälkeen mökilleen Enontekiölle ja puhelin alkoi soida. Johannes Koroma soitti hädissään, että Kansan Uutisissa on julkaistu tällainen haastattelu ja Niinistö on tulossa illalla patruunoita tapaamaan. Mitä siellä tapahtui, ei kirjassa kerrota. Laatunen kuitenkin arvelee, että Niinistö ei ole antanut hänelle koskaan anteeksi. Eikä myöskään kutsua itsenäisyyspäivän vastaanotolle ole presidentti Niinistön kaudella kuulunut.
Työnantajien linjalla eteenpäin
Tapahtuma kuvaa sitä keskeistä ja itsenäistä asemaa, joka Lasse Laatusella on ollut Etelärannan laki-, sosiaali- ja eläkeasioiden johtajana ollut. Etelärantaan hän tuli töihin Yleiseen ryhmään 23-vuotiaana ja siirtyi eläkkeelle 41 vuoden työuran jälkeen vuonna 2014. Tärkeimmän työuransa hän teki STK:n, TT:n ja EK:n lakiasioiden johtajana.
Laatunen on ollut työnantajien johtava edustaja kaikissa eläkeratkaisuissa vuodesta 1976 lähtien. 1990-luvun laman aikana ja sen jälkeen tehdyt ratkaisut ovat järjestelmällisesti heikentäneet työntekijän asemaa. On poistettu työttömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke, heikennetty eläkeputkea ja niin edelleen.
Kaikissa näissä asioissa työnantajien edustajana on toiminut yksin Lasse Laatunen. Palkansaajapuolella osapuolia on ollut kolme ja edustajat ovat vaihtuneet useasti. Vaikka monet heikennykset ovat johtuneet taloudellisista syistä, niiden johtotähtenä on ollut työnantajien ”saatanallisiin säkeisiin” koottu ideologinen linja.
Työnantajien pitkä tavoite työnantajien Kela-maksun poistamisesta onnistui lopulta sosiaalitupossa tammikuussa 2009. Se merkitsi miljardin euron vuosittaista lahjaa työnantajille. Työntekijät hyötyivät tästä vain työttömyysturvaleikkauksien hetkellisellä pysäyttämisellä. Laatusen palkanmaksajilla oli täysi syy olla tyytyväinen.
Etelärannan uskollinen soturi
Laatunen on pitänyt aina tarkkaa huolta, että hänen taustansa on ollut turvattu. Hän on tiennyt tarkalleen miten pitkälle missäkin asiassa voi neuvotteluissa mennä.
Laatunen sanoo myös selkeästi, että hän on aina pyrkinyt ajamaan palkanmaksajiensa eli työnantajien etuja. Parhaiten se tapahtuu hänen mukaansa neuvotellen ja sopien. Laatunen ei ole hyväksynyt yksipuolista määräyslinjaa, vaan on konsensuspolitiikan kannalla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään helppoja neuvotteluja. Laatusen vastapuolet korostavat hänen olevan viimeiseen asti työnantajansa puolella. ”Neuvottelijana Laatunen oli tiukka, väliin jopa murhaava. Hän ajoi työnantajansa asiaa määrätietoisesti, ja etsi vastapuoleltaan koko ajan heikkouksia ja iski säälimättä kun niitä löysi.”
Vastapuoli kuitenkin saattoi aina luottaa Laatuseen. Jos jostain sovittiin, se piti.
Viimeiset kaksi työvuottaan Laatunen toimi EK:n työmarkkinajohtajana, jona aikana hän EK:n puheenjohtajan Ilpo Kokkilan kanssa sai palkansaajapuolen kanssa sovittua viimeisen varsinaisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun, tyky-sopimuksen.
Vuoden 2014 lopussa Laatunen jäi eläkkeelle, mutta ei ole malttanut jättää ottamatta kantaa työmarkkina-asioihin. EK:n toimintaa viime aikoina hän ei pidä järkevänä. Keskitettyjen mahdollisuus olisi tullut säilyttää ja konsensukselle pitäisi aina olla tilaa.
Muistelmien toinen tekijä on toimittaja Arto Nieminen, joka on toiminut Journalistiliiton puheenjohtajana.
Kirjoittaja on Kansan Uutisten eläkkeellä oleva työmarkkinatoimittaja.
Lasse Laatunen & Arto Nieminen: Kolmikannan kulisseissa. Lasse Laatusen neljä vuosikymmentä työmarkkinapolitiikassa. Art House 2017. 325 sivua.
lehti 