Ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhennettiin 100 päivällä vuoden 2017 alussa. Hallitus perusteli muutosta työnhaun kannustimien parantamisella ja merkittävillä säästöillä työttömyysturvamenoihin.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen keskiviikkona julkaiseman analyysin mukaan tavoitellut säästöt voivat huveta siihen, että työnhakijat sijoittuvat heikompiin työsuhteisiin, joista kertyy vähemmän verotuloja.
VATTin tutkijoiden Hanna Pesolan ja Tomi Kyyrän tutkimus pohjautuu vuonna 2003 tehtyyn muutokseen ansioturvassa, sillä viimeisintä uudistusta on vielä liian aikaista tutkia.
Pesolan ja Kyyrän mukaan ansioturvan kesto vaikuttaa merkittävästi työttömien käyttäytymiseen. Pieni joukko työttömiä odottaa kunnes heidän päivärahakautensa päättyy. Tällä joukolla ei tutkimuksen mukaan kuitenkaan ole suurta vaikutusta julkiseen talouteen tai työttömyysjaksojen keskimääräiseen kestoon.
Olennaisempaa on, että pidemmän päivärahajakson mahdollistamat pidemmät työnhakujaksot johtavat parempiin työsuhteisiin. Pidemmän ansioturvan turvin etsitään omaa osaamista vastaavaa työtä. Parempien työpaikkojen löytyminen kompensoi pidemmän työnhaun kustannuksia.
Ansioturvan lyhentäminen laskee työttömyysturvamenoja ja nostaa verotuloja, kun työttömyysjaksot lyhenevät ja töihin palataan nopeammin. Toisaalta lyhyempi ansioturva heikentää seuraavien työsuhteiden palkkatasoa ja pysyvyyttä, mikä laskee työttömyyden jälkeisiä verotuloja. Verotulojen menetykset saattavat haukata merkittävän osan lyhyemmistä työttömyysjaksoista saavutetuista julkisen talouden säästöistä, mahdollisesti jopa kaksi kolmasosaa, analyysissä todetaan.