KU:n toimitus pohti puolueiden uusimpia gallup-lukuja: ”Kuinka paljon toimintakykyä hallitus enää tarvitsee?”

Toivo Haimi: Jussi, huomasit varmaan Helsingin Sanomain uusimman puoluekannatusmittauksen.

Mihin huomiosi kiinnittyi, kun katselit tämänkertaisia käppyröitä?

Jussi Virkkunen:Toki huomasin sen, Toivo. Oma huomioni kiinnittyi ensimmäiseksi siihen, että vasemmistoliitto on vain 0,4 prosenttiyksikön päässä perussuomalaisista.

Jos vasemmisto sattuisi ohittamaan perussuomalaiset, olisi vasemmistoliitto neljänneksi suurin. Sekä vasemmistolla että persuille kyse olisi isosta henkisestä asiasta, mutta fiilikset olisivat luonnollisesti päinvastaiset.

Entä sinä, mitkä ovat sinun päänostosi gallupista?

TH: Ensimmäinen havaintoni on se, että pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen puolueilla on yhteenlaskettu 37,8 prosentin kannatus. Perussuomalaisten luisu siis heijastuu myös koko hallituksen kannatukseen.

Tämä on hallitukselle varmasti kiusallista, sillä Orpon poppoo tekee koko ajan radikaalimpaa talouspolitiikkaa, jonka oikeudenmukaisuus kansalaisten silmissä on kyseenalaista. Muistutan nyt vielä, että hallitus on poikkeuksellisen epäsuosittu ja esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin tutkimuksen mukaan vain reilu neljännes suomalaisista on tyytyväinen hallituksen toimiin.

Minua kiinnostaa sinun arviosi hallituksen tämänhetkisestä tilasta ja toimintakyvystä. Kokoomus porskuttaa samoilla varmoilla kannattajillaan, ja KD:n ja RKP:nkin kannatusmuutokset mahtuvat virhemarginaaliin. Hallituksella on yksi iso ongelma, ja se on perussuomalaisten sukeltava kannatus. Millaista sekoilua tulemme näkemään hallituksessa?

JV: Kuinka paljon toimintakykyä hallitus enää tarvitsee? Kokoomuksen isoimmat asiat pitää toki ajaa vielä eduskunnasta läpi, mutta miksi perussuomalaiset alkaisivat niitä estää ja millä vääntömomentilla? Perussuomalaisten tavoitteille kävisi helposti hassusti.

Ja tässä palataan siihen, mistä Esa Suominen on usein Kaikki Uusiksi –podcastissamme puhunut. Jos hallituspuolueen kannatus on hyvin alhainen, miksi se nyt hajottaisi hallituksen ja lähtisi vaaleihin? Turpasauna aikaistuisi ja työt loppuisivat monelta ensin.

Eli varmasti saadaan kaikki osapuolia kiinnostavaa somesotaa, mutta kuinka paljon se vaikuttaa mihinkään enää? Orpo on näyttänyt, ettei persujen rasismi häntä kiinnosta.

Vai mitä sinä sanot?

TH: Varmasti noinkin. Tuskin hallitus kaatuu, koska sen kaatamisesta ei olisi mitään hyötyä hallituspuolueille, kaikista vähiten perussuomalaisille. Ainoa tapa kaataa hallitus olisi tilanne, jossa se menettäisi enemmistönsä eduskunnassa. Se taas vaatisi hallituspuolueiden rivien rakoilua ja loikkauksia esimerkiksi perussuomalaisista SDP:n riveihin. Tämä taas on epätodennäköistä, koska perussuomalaiset ovat maalanneet demareista kuvan inhottavina wokettajina, velan vinguttajina ja himoverottajina, jotka ovat suunnilleen Saatanasta seuraavia.

Ainoa tapa kaataa hallitus olisi tilanne, jossa se menettäisi enemmistönsä eduskunnassa.

Eli hallitus tuskin hajoaa. Sekoilu hallituspuolueiden sisällä ja niiden sen sijaan lisääntyy, se on varma. Perussuomalaiset eivät ole tottuneet siihen, että kannatus laskee ja kritiikkiä tulee. Perussuomalaisilla on tulossa epäilemättä kutkuttava puoluekokous, jossa puolueväki pääsee pohtimaan kannatuslaskunsa syntyjä syviä. Istuva puoluejohto on jo saanut haastajia, ja puoluekokouksen henkilövalinnat ovatkin eräänlainen litmus-testi sille, kuinka suosittua perussuomalaisten hallituspolitiikka todella on puolueen syvissä riveissä. Haastajat ovat varoneet kritisoimasta itse pomoaan eli valtiovarainministeri Riikka Purraa, mutta ollaanpa rehellisiä: PS:n puheenjohtajakisa on myös luottamusäänestys Purrasta.

Oman lusikkansa soppaan on tunkemassa myös puolueen perustaja Timo Soini, joka väittää kannatuslaskun johtuvan EU:n yhteisvelasta, jonka tarkoituksena on rahoittaa puolustusinvestointeja. Enpä usko. Tuskin kovinkaan moni kansalainen ajattelee EU:n yhteisvelkaa päivällispöydässään. Lisäksi puolustusinvestoinneille on laaja kansalaisten tuki.

Perussuomalaisten kannatuksen lasku johtuu siitä, että keisarilla ei ollutkaan vaatteita: maahanmuuttajien kurittaminen ei tuonutkaan ihmisille parempaa elämää, uusiutuvan energian vastustaminen ei ollutkaan voittavaa elinkeinopolitiikkaa ja sosiaaliturvan saksiminen ei taikonutkaan sataatuhatta uutta työpaikkaa. Persujen muuttuminen pikku-kokoomukseksi oli uhkapeliä, joka nyt laukesi silmille.

JV: Näinhän se on. Ehkä suurin ongelma tässä kaikessa on, että ihmiset osaavat sanoa, mistä he eivät pidä. Mutta eivät he kyllä osaa sanoa sitä, mistä he oikeasti pitävät.

Nythän tilanne on se, että SDP on matkalla vaalivoittoon tarjoamalla ”kaiken voi tehdä reilummin, mutta jatketaan pitkälti samalla linjalla” -politiikkaa. Sen seurauksena sitten muodostetaan demarijohtoinen hallitus, johon tulee tämä tai tuo puolue.

Lopputuloksena tehdään muutaman sadan miljoonan edestä jotain pikkujuttuja, mutta isoihin linjoihin ei kosketa. Sitten vuonna 2028 valtiovarainministeriön pomot kertovat, kuinka juuri tämän hallituksen ”kasvutoimet” auttavat Suomea pääsemään ulos ongelmistaan. Jos kokoomus on oppositiossa, Orpo huutaa, että miten voitte sanoa näin. Pääministeri Antti Lindtman yrittää puhua VM:n virkavastuusta. Kuulostaako tutulta?

Seurauksena on hallituksen suosion romahdus, oppositiopuolueiden kannatuksen kasvu. Näin pyörä pyörii samaan tapaan kuin The Wire -sarjassa kuvattiin Baltimoren katuelämän jatkuvuutta.

Toki tämän kaiken voi sanoa yhdellä nimellä: Keir Starmer.

Päätän ränttini tähän: nykyinen järjestelmämme on tullut tiensä päähän. Kasvun rajat on ylitetty, eriarvoisuus räjähtänyt, ja ihmisten sietokyky enemmän kuin vähän koetuksella. Mutta Excel ei sitä kerro.