Vauraiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD on tänään julkaissut Suomea käsittelevän maaraporttinsa.
OECD kannustaa Suomea investoimaan koulutukseen, helpottamaan maahanmuuttoa sekä vauhdittamaan teollisuuden vihreää siirtymää.
Osaamistaso laskussa
– Mielenkiintoista tässä oli se, että raportissa keskitytään aika paljon osaamistason nostoon ja maahanmuuton houkutteluun. Se on OECD:n selvä sanoma Suomelle: tänne tarvitaan enemmän osaavaa työvoimaa, arvioi KU:lle keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, joka oli paikalla raportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Yleisesti ottaen raportissa todetaan, että Suomi, kuten muutkin Pohjoismaat, on suhteellisen houkutteleva maa.
– Tällä hetkellä toteutettu politiikka ei kuitenkaan ole ollut maahanmuuttoa suosivaa, eivätkä Suomeen tulijat koe olevansa kauhean tervetulleita, Lainà sanoo.
Vaikka raportissa ei käyty yksityiskohtaisesti läpi pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen politiikkaa, suosittelee OECD Suomelle osin päinvastaisia toimia kuin mitä hallitus tällä hetkellä tekee.
– Toki kun selaa raporttia läpi, niin kyllä siitä löytyy myös päällekkäisyyksiä OECD:n suositusten ja hallituksen politiikkatoimien kanssa, STTK:n Lainà sanoo.
Toinen kiinnostava asia maaraportissa on Patrizio Lainàn mukaan Suomen osaamistason rapautuminen.
– Se ei ollut yllättävää, koska OECD on puhunut siitä ennenkin. Puheen toistuvuus Suomen kohdalla on kuitenkin vähän hälyttävää: jos tulevat sukupolvet ovat vähemmän koulutettuja kuin aiemmat, menee koulutustasossa moni maa Suomen ohi, Lainà varoittaa.
– Nuorten korkeakoulutusasteessa Suomi on jo jäänyt jälkeen, ja olemme nyt reilusti OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Kaikki muut Pohjoismaat sen sijaan ovat keskiarvon yläpuolella. Siihen nähden Suomen tilanne ei ole kauhean hyvä.
Lainàn mukaan Orpon hallituksen toimet koulutusasteen parantamiseksi eivät ole olleet edes vaatimattomia, vaan ne ovat tavoitteeseen nähden pikemminkin päinvastaisia.
– Osaamisesta on leikattu, aikuiskoulutustuki on lakkautettu ja korkeakoulujen perusrahoitusta on vähennetty. Suunnan pitäisi olla täysin toinen, jotta osaamisvajetta voitaisiin kuroa kiinni, Lainà sanoo.
Kolmas OECD:n raportin iso kokonaisuus oli talouden ja teollisuuden vihreä siirtymä, jossa Suomi on jäämässä jälkeen sekä omista kansallisista tavoitteistaan että kansainvälisistä velvoitteistaan.
Raportissa nostettiin erikseen tapetille maankäyttösektori ja metsät, jotka ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteiksi. Tämä oli OECD:n mielestä suorastaan hälyttävää. Järjestö suositteleekin, että hiilinielujen kasvattaminen olisi suunta, johon Suomen pitäisi mennä.
STTK:n Lainà on samaa mieltä ja muistuttaa, että nielujen kasvattaminen olisi myös ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa saavuttaa päästötavoitteet.
Raportissaan OECD on mallintanut Suomeen lähitulevaisuuden talouskehitystä. Järjestön mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia. Kasvua ajavat korkotason lasku ja palkansaajien ostovoiman parantuminen.
– Onhan tämä realistisempi arvio kuin esimerkiksi valtiovarainministeriöllä, STTK:n Patrizio Lainà sanoo.
Valtiovarainministeriö ennusti aikaisemmin tänä keväänä Suomen kansantalouden kasvavan 1,3 prosenttia tänä vuonna.
OECD:n raportti ennustaa myös Suomen työttömyysasteeksi tälle vuodelle 9,1 prosenttia. Sekin on jonkin verran korkeampi kuin aikaisemmissa ennusteissa.
– Työllisyyskehitys on ollut surkeaa, ja työttömyysastekin on kivunnut tänä vuonna 9,2 prosenttiin. Edes 9,1 prosentin työttömyyteen pääseminen edellyttäisi käännettä työllisyyskehityksessä. Sellaista ei kuitenkaan olla vielä nähty, Patrizio Lainà sanoo.
Kysyntävaje vaivaa
STTK:n pääekonomistin mukaan OECD:n analyysi on keskeisiltä havainnoiltaan aivan oikeanlainen.
– Tässä näkyy eräänlainen suunnan puuttuminen Suomelta. Meitä vaivaa selvä vision puute. Hallituksessa on ajateltu, että kun lyödään työmarkkinat hajalle ja lasketaan veroja, niin sillä tavalla syntyy kasvua. Nyt kun niin on tehty, onkin huomattu, että kasvu onkin entistä surkeampaa sen seurauksena. Ongelma ei ollutkaan siellä työmarkkinoiden toiminnassa, Patrizio Lainà sanoo.
– Meitä vaivaa kysyntävaje. Se taas ei kannusta investoimaan. Nyt tehtävä politiikka ei kuitenkaan korjaa tätä vajetta, vaan saattaa pikemminkin pahentaa tilannetta. Hallituspolitiikalla on keskitytty enemmän yhteiskunnan valtasuhteiden muokkaamiseen elinkeinoelämälle suotuisiksi.
Lainàkin näkee kuitenkin joitain valonpilkahduksia oikeaan suuntaan, kuten esimerkiksi TKI-investointien kasvattamisen.
– Samaan aikaan leikataan kuitenkin koulutuksesta muualta. Eiväthän tutkimus, kehitys ja innovaatiot yksin auta, vaan tarvitaan myös tekijöitä tekemään sitä työtä, jossa niitä innovaatioita hyödynnetään.
Hallituspolitiikalla on keskitytty enemmän yhteiskunnan valtasuhteiden muokkaamiseen elinkeinoelämälle suotuisiksi.
Yleisemmällä tasolla Suomen talouden merkittävimmäksi ongelmaksi Patrizio Lainà sanoo pitkän aikavälin kokonaisvaltaisen vision puutteen.
– 1990-luvun laman jälkeen oli edes jonkinlainen kokonaiskuva ja visio, jossa päätettiin panostaa vientiin ja korkeaan teknologiaan. Nyt sellainen visio puuttuu kokonaan.
uutiskirje 
