Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho vastustaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen esitystä vaalilain muuttamisesta siten, että puolueiden ehdokasasetteluun eduskuntavaaleissa liittyvä pakollinen jäsenäänestys poistettaisiin.
Yrttiaho vetoaa kansanvallan toteutumiseen.
– Jäsenäänestyksen pakollisuuden poistaminen laista heikentäisi perustuslain takaaman kansanvaltaisuuden toteutumista. Esitys on heikosti perusteltu ja täysin tarpeeton. Pakollinen jäsenäänestys on ollut voimassa 50 vuotta, Yrttiaho sanoo.
”Vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää.”
Yrttiaho teki asiasta vastalauseen eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintöön. Siinä hän vaatii, että jäsenäänestystä koskeva lakimuutos poistetaan esityksestä. Yrttiaho vastustaa myös vaalirahoituksen ilmoitusrajojen nostamista, koska pitää sitä avoimuutta heikentävänä päätöksenä.
Valta keskittyisi
Yrttiaho muistuttaa siitä, että alun perin jäsenäänestyksestä säädettiin lailla, jotta puolueen keskusjohdon sijasta puolueen jäsenet saisivat päättää eduskuntavaalien ehdokasasettelusta. Tällä haluttiin turvata kansanvaltaisuus päätöksenteossa. Nykytilanteessa ehdokasasettelun päätösvalta on kolmella eri tasolla: keskusorganisaatiolla, piirijärjestöllä ja perusjärjestöllä.
– Kansanvaltainen menettely edellyttää, että ehdokasasettelusta vastaavat vaalipiirissä asuvat puolueen jäsenet. Vaalilain tarkoituksena ei ole ollut antaa määräysvaltaa eri vaalipiirien ehdokkaista puolueen keskusorganisaatiolle, Yrttiaho toteaa.
– Jäsenäänestys on tehokkaasti varmistanut päätösvallan hajautuksen jäsenille. Jos sen pakollisuus poistetaan, on todennäköistä, että valta eduskuntavaalien ehdokasasettelussa keskittyy puolueissa huomattavasti nykyistä voimakkaammin.
Hallitus perustelee 50 vuotta voimassa olleen sääntelyn muuttamista lähinnä jäsenäänestystä koskevien sääntöjen joustavoittamisella ja suuremman painoarvon antamisella puolueiden säännöille ehdokkaiden asettamisessa.
– Perustelut eivät selvästikään pohjaa kansanvaltaisuusperiaatteen toteuttamiseen, vaan muihin seikkoihin puolueiden päätöksenteon nopeuttamisessa ja tehostamisessa. Tällaiset perustelut eivät kansanvallan kannalta ole hyväksyttäviä, Yrttiaho huomauttaa.
Heikentää avoimuutta
Lisäksi Yrttiaho vastustaa perustuslakivaliokunnan mietinnön kohtaa, jossa vaalirahoituksen ilmoitusrajoja nostettaisiin elinkustannusindeksin mukaisesti kuntavaaleissa 800 eurosta 1100 euroon ja muissa vaaleissa 1500 eurosta 2000 euroon.
– Vaalirahoituksen avoimuutta tulisi parantaa nykyisestä, ei heikentää, hän painottaa.
– Tätä myös vaalirahoitusvalvoja on toistuvasti vaatinut.