SAK:lainen Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus avasivat maanantaina työmarkkinoiden sopimuskierroksen neuvottelutuloksella, joka nostaa työntekijöiden palkkoja 3,2 prosentilla kahden sopimusvuoden aikana.
Neuvottelutulokseen sisältyy myös työaikapaketti.
Teollisuusliiton varapuheenjohtajan Turja Lehtosen mukaan syntyneeseen työehtosopimukseen ei voi koskaan olla täysin tyytyväinen.
– En ole koskaan kuullut kenenkään kehuvan, että tulipa hyvä ratkaisu. Nyt on neuvoteltu se, mikä voitiin neuvotteluteitse saada. Olen tämän neuvottelutuloksen hyväksynyt ja se on liittovaltuuston arvioitavana ensi tiistaina.
Yhteensä 3,2 prosentin palkankorotukset toteutetaan kahdessa erässä tammikuun alussa vuosina 2018 ja 2019. Sopimukseen sisältyy niin sanottu optiovuosi, jonka palkankorotuksista neuvotellaan keväällä 2019.
Vaikka neuvottelutulos sisältää täsmälliset numerot, palkankorotusten suuruus, toteutustapa ja ajankohta voidaan sopia ensisijaisesti paikallisesti.
– Perusmalli on, että paikallisesti tehdään sellainen palkkaratkaisu, kuin yrityksissä itse halutaan, sanoo Lehtonen.
Jos paikallista sopua ei synny, toimii perälauta, joka koostuu yleiskorotuksesta ja paikallisesta erästä. Yleiskorotuksen suuruus on ensimmäisenä sopimusvuonna 1,1 prosenttia ja paikallinen erä 0,5 prosenttia. Toisena sopimusvuonna kaikille tuleva yleiskorotus on 0,9 prosenttia ja paikallinen erä 0,7 prosenttia.
Pekkaspäivistä voi sopia
Neuvottelutuloksen työaikapakettiin sisältyy mahdollisuus sopia paikallisesti osasta niin sanottuja pekkaspäiviä. Teollisuusliiton työehtosopimuksessa on pekkaspäiviä kaikkiaan 100 tuntia eli 12,5 työpäivää. Korkeintaan kuudesta pekkaspäivästä voidaan päivä- ja kaksivuorotyössä sopia tietyin ehdoin toisin.
– Tällainen sopimus on tuplalukon takana, eikä mitään sopimispakkoa ole, Lehtonen luonnehtii.
Pääluottamusmiehen on ensin sovittava, että menettely voidaan ottaa käyttöön yrityksessä. Jos se pääluottamusmiehelle sopii, kukin työntekijä voi henkilökohtaisesti sopia työajan pidennyksestä.
Liiton ohjeistus on Lehtosen mukaan, että jos tällaista sovitaan, sille asetetaan jokin hinta.
– Kun pääluottamusmies on tehnyt kehyssopimuksen ja sopinut sille jonkin hinnan, yksittäinen työntekijä päättää omalta kohdaltaan, pitääkö hän pekkasensa kuten ennenkin vai tuleeko hän joinakin pekkaspäivinä töihin. Jos tulee, hän saa niiltä päiviltä palkan ja pekkaskorvauksen.
– Kenenkään työaika ei tästä sopimuksesta johtuen lisäänny, eikä yhtään pekkaspäivää ole myyty, Lehtonen korostaa.
Vastaavaa on Lehtosen mukaan toteutettu aikaisemmin kokeiluna.
– Viisivuotisen kokeilun aikana voitiin sopia kaikista 12,5 pekkaspäivästä. Vain viisi yritystä tarttui kokeiluun, mutta yhteenkään siitä ei tullut pysyvää käytäntöä.
Ikälisät vapaisiin
Työaikapakettiin sisältyy myös mahdollisuus vaihtaa lomarahat vapaisiin. Aikaisemmin työehtosopimus ei ole tällaista, muualla yleistä, käytäntöä sallinut.
– Meilläkin sitä on työpaikoilla jonkin verran harrastettu. Nyt se tehtiin ”lailliseksi”.
Työaikapaketti sisältää myös muutoksen, joka mahdollistaa palveluvuosilisän vaihtamisen vapaaseen. Aikaisemmin mahdollisuus on koskenut vain 58-vuotiaita ja sitä vanhempia. Nyt palveluvuosilisänsä voi vaihtaa jokainen, jolle niitä on kertynyt.
– Vapaat ovat työssäolon veroista aikaa, eli ne kartuttavat vuosilomaa ja pekkasia, Lehtonen sanoo.
Lisiin taulukkokorotus
Neuvottelutulokseen sisältyy muutos palkkausjärjestelmän henkilökohtaiseen osuuteen. Se on vaihdellut suuruudeltaan 3 ja 25 prosentin välillä. Nyt alarajaa nostettiin 6–26 prosenttiin.
Muutos nostaa alimman taulukkopalkan henkilökohtaista osuutta 2 prosenttia. Se kohdentuu käytännössä pienipalkkaisille työntekijöille, koska he tekevät yleisemmin töitä taulukkopalkoilla.
Neuvottelutulos sisältää Lehtosen mukaan myös parannuksia sopimusteksteihin. Varapääluottamusmies ja varatyösuojeluvaltuutettu pääsevät työsuhdeturvan piiriin.
– Neuvottelutulos on noin 30 sivua, ja niihin sisältyy yli 20 isompaa ja pienempää muutosta työehtosopimukseen. Luonnehtisin niitä kaikkia positiivisiksi.
lehti 