Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Merja Kyllönen ruoti tällä viikolla Kalevassa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) toimettomuutta EU-politiikassa.
– EU-politiikka tuntuu olevan pääministerille pakollinen riesa, kuin silloin tällöin toistuva vaivalloinen velvollisuus, kirjoittaa Kyllönen kolumnissaan.
Hän ihmettelee Suomen linjattomuutta EU-päätöksenteossa, vaikka siellä keskustellaan globaaleista teemoista ja niiden merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle. Esimerkkinä hän mainitsee pakolaisvirrat, ilmastonmuutoksen hillinnän, työn murroksen, veroparatiisit sekä EU:n sosiaalisen ulottuvuuden.
EU:n yhteisessä puolustusyhteistyössä kyse ei ole mistään pikkurahoista.
– Vain yhdessä kohtaa hallitus näyttää heränneen unestaan: EU:n uuden puolustusyhteistyön kohdalla. Tähän pysyvään, uuteen rakenteelliseen yhteistyöhön Suomi onkin sitten lähdössä niin kiireellä, että pääministeri on kuitannut asian ennen eduskunnassa käytävää keskustelua, toteaa Kyllönen.
EU-puolustuksesta tulossa iso lasku
Eduskunta keskustelee ensi keskiviikkona pääministerin ilmoituksen pohjalta ajankohtaisista EU-asioista. Sipilä ei ole tunnetusti kovassa huudossa EU-politiikassa. Odotettavissa on tiukka keskustelu.
Ei ole vaikea arvata, että ilmoituskeskustelussa puhutaan puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) irtiotosta. Hän on omatoimisesti ajanut Suomeen suursotaharjoitusta ajankohtaan, jolloin vallassa on jo uusi hallitus. Niinistö on ollut myös osallisena keskusteluissa, joissa on esitetty Suomelle lisäpanostuksia Afganistaniin.
Sekä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva ( kok.) ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd.) ovat vaatineet selvitystä Afganistan-operaatioista.
Näitäkin kauaskantoisempi asia on EU:n puolustusyhteistyön lisääminen, jota hallituksen eri ministerit ovat kiirehtineet tukemaan.
Kyllösen mukaan EU:n puolustusrahasto rikkoo aikaisempaa EU:n virallista konsensusta, jonka mukaan budjettivaroja ei käytetä puolustustarkoituksiin. Kyse ei ole myöskään mistään pikkurahoista.
Puolustusrahastolle on korvamerkitty varoja 38,5 miljardia euroa budjettikaudelle 2021 – 2027. Komissio haluaa esittää rahaston aloittamista jo vuonna 2019 ja varata vuoteen 2020 mennessä varoja siihen 2,59 miljardia. Tästä summasta tulisi 590 miljoonaa suoraan EU:n budjetista.
– Tämän lisäksi haetaan kahden prosentin kokonaistavoitetta bruttokansantuotteesta kaikkien EU-maiden puolustusmenojen osalta. Jos kaikki tämä toteutuu, saa Suomi kesäkuussa 2019 hyvin erilaisen EU:n puheenjohdettavaksi, sanoo Kyllönen.
uutiskirje 
