Presidentinvaalien lopputuloksen on arvioitu olevan saletissa. Kokoomuksen listoilta valittu presidentti Sauli Niinistö on hurmannut äänestäjiä oikealta keskelle ja aina vasemmalle saakka. Vain vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista Niinistön kannattajat jäävät alle puoleen.
Muutama päivä ennen joulua HS-gallup kertoi Niinistön suosion jatkavan kasvuaan. Kaksi kolmasosaa äänestäjistä olisi äänestänyt Niinistöä, jos vaalit olisivat olleet joulukuun alussa.
Presidentti Halonen lähti ennakkosuosikkina toiselle kaudelle, mutta silloin vastaehdokas Niinistö otti lähes kiinni Halosen kannatuksessa. Arvioitiin jopa, että parin viikon päästä Niinistö olisi ohittanut Halosen.
Äänestäjät näyttävät täyttävän hallituksen jättämää johtajuutta kasaamalla odotuksensa presidentti Niinistöön.
Niinistön puskurista on varaa syödäkin, ja silti hän saa yli puolet äänistä ensimmäisellä kierroksella. Tämä olisi historiallista, jos näin tapahtuisi.
Naapurimaassa tähän on totuttu presidentinvaaleissa, mutta eipä Suomessa. Lähes kaikki puolueet ovat asettaneet ehdokkaansa presidentinvaaleihin.
Väyryseltä odotetaan ihmettä
Toiselle kaudelle on ennakoitu kirivän viime vaalien yllättäjän Pekka Haaviston (vihr.). Myös monet presidentinvaalit ravanneelta Paavo Väyryseltä odotetaan ihmettä.
Väyrysen äänestäminen olisi konservatiivisimmillekin äänestäjille jo liiallista peräpeiliin tuijottamista. Presidentinvaalien draaman kaaren kannalta hän näyttää tuottavan pettymyksen.
Myös perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari on onnistunut karkottamaan viisi prosenttiyksikköä lisää puolueen kannattajista Niinistön taakse viimeisen kuukauden aikana.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lausunnoillaan myötähäpeää tuottavassa Huhtasaaressakin nähtiin jossain vaiheessa ainesta yllättäjäksi. Ei näytä siltä.
Vanhanen – Sipilä vedetään kölin alta
Vihreiden Haavisto on pitänyt pintansa huolimatta laskussa olevasta henkilökohtaisesta tähdestään ja hänen kannatuksensa on parin prosenttiyksikön verran puolueen kannatusta alhaisempi. Omankin puolueen jäsenistä 45 prosenttia on livennyt Niinistön taakse.
Väyrysen ehdokkuuden torppaajaksi lähtenyt keskustan ehdokas Matti Vanhanen – ja samassa imussa pääministeri Juha Sipilä – joutuvat pahasti kölin alta vedetyiksi.
Alamäkeä syventää myös Vanhasen, hänelle itselleen inhimillisesti raskas, terveydellinen tilanne. Presidenttien terveydentilasta on oltu tarkkoja aina Urho Kekkosen ajoista lähtien.
Politiikan konkarinaiset, entiset ministerit – Tuula Haatainen ja Merja Kyllönen – on ohitettu kakkoskierroksen spekulaatioissa. Haataista on varjostanut sosiaalidemokraattien pitkään jatkunut alakulo ja heikot kannatusluvut.
Vasemmistoliiton Kyllösellä on hyvät edellytykset peitota pääministeripuolueen ehdokas Vanhanen. Heidän kannatuksensa ovat samoissa kahden prosentin luvuissa.
Haatainen nousuun SDP:n kannatuslukujen imussa?
Sosiaalidemokraattien nousuun lähteneet kannatusluvut saattavat hämmentää presidentinvaalien pakkaa.
Haataisella olisi mahdollisuuksia nostaa huomattavastikin kannatustaan, jos puolueen Niinistön taakse livenneet kannattajat innostuisivat puolueestaan ja ehdokkaastaan.
Juuri joulun alla tulleen Iltalehden ja Uuden Suomen teettämän puoluekannatusmittauksen mukaan kärkikaksikko kokoomus ja SDP ovat vetäneet kaulaa muihin puolueisiin. SDP on kasvattanut tasaisesti kannatustaan syksyn mittaan myös Ylen ja HS:n teettämien mielipidemittausten mukaan.
Kannatuslukujen kääntyminen yläviistoon saattaa tulla kuitenkin liian myöhään, jotta ruohonjuuritason puolueen kannattajat ehtivät mukaan. Kovasti Haatainen ainakin yrittää.
HS-gallupin mukaan kuukaudessa oli kuitenkin livennyt kuusi prosenttiyksikköä Niinistön taakse. Kaksi kolmasosaa sosiaalidemokraateista olisi sen mukaan äänestämässä Niinistöä.
Presidentti Niinistö täyttää johtajuustyhjiötä
Niinistön ennätyksellisen suuri ja vahvalta näyttävä kannatus herättää ihmetystä. Yksi vastaus on pettymys Sipilän hallitukseen. Heikon, päätöksiään pyörtävän hallituksen vastapainoksi haetaan vahvaa johtajaa.
Eikä edellinenkään kuuden puolueen hallituksesta neljän puolueen hallitukseksi liudentunut Katainen-Stubbin -hallitus vakuuttanut johtajuudellaan.
Äänestäjät näyttävät täyttävän hallituksen jättämää johtajuusaukkoa kasaamalla odotuksensa Niinistöön.
Niinistön kampanjointi kansalaisliikkeen ehdokkaana tukee kansalaisten halua äänestää henkilöä presidentinvaaleissa ja etäännyttää presidentti-instituutio puoluepolitiikasta. Vaalit onkin yhdenlainen näpäytys puolueille ja osoitus tyytymättömyydestä.
Presidentiltä odotetaan presidentillisyyttä
Pitkälti valtaoikeuksista riisuttuun presidenttiin liitetään tietynlaisia mielikuvia, joihin muut ehdokkaat eivät tunnu pystyvän vastaamaan. Vallassa olevalla presidentillä on aina myös etulyöntiasema. Etenkin kun hän ei ole tehnyt suurta keskustelua herättäneitä virhearvioita.
Suurimmaksi virhearvioinniksi taitaa nousta Niinistön ensimmäiset reaktiot Helsingin Sanomien tietovuotojuttuun. Hän otti niihin etäisyyttä pariinkin otteeseen havaittuaan, ettei niihin reagoida, kuten pelättiin.
Ulkopolitiikan asiantuntemus painaa varmasti äänestäjien valinnoissa. Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikka on käsitetty valtioiden väliseksi, jossa kovaa ydintä on kansallisvaltion suvereniteetin puolustaminen.
Uudenlaiset uhat – kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuuden ja köyhyyden poistaminen – turvallisuuden lisääjinä eivät ole samalla viivalla perinteisten uhkien kanssa.
uutiskirje 
