Epävarmuus korostuu uudistusten alkuvaiheessa, toteaa työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tuula Oksanen.
Henkilöstö pelkää työmäärän lisääntyvän yli sietokyvyn sekä työn palkitsemisen vähenevän. Myös vaikuttamisen mahdollisuuden omaan työhön koetaan vähentyneen, todetaan Työterveyslaitoksen tekemässä sairaala- ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointitutkimuksessa.
– Epävarmuus aiheuttaa stressiä ja heijastuu myös työntekijöiden jaksamiseen, Tutkimusprofessori Mika Kivimäki toteaa.
Hän arvioi epävarmuuden olevan suurimmillaan ennen muutoksen käynnistymistä.
Työmäärän kasvua pelätään
Lähes 40 prosenttia näkee työmäärän lisääntymisen erittäin suurena tai melko suurena epävarmuustekijänä.
– Tämä ei ole yksittäisen ammattikunnan ongelma, vaan läpäisee koko organisaation lääkäreistä siivoojiin, Kivimäki kertoo.
Hän vertaa tulosta vuoden 2016 Kunta10-tutkimukseen, jonka tulokset olivat samansuuntaisia.
Työhön vaikuttaminen vähäistä
Keskimäärin 45 prosenttia sote-henkilöstöstä oli sitä mieltä, ettei voi vaikuttaa työnsä muutoksiin. Etenkin sairaala-apulaisista ja siivoojista 55 prosenttia koki mahdollisuutensa vaikuttaa muutoksiin vähäisiksi.
Yli- ja osastonhoitajat olivat tyytyväisin ryhmä: vain viidesosa oli sitä mieltä, ettei voi vaikuttaa työnsä muutoksiin.
Lääkäreistä lähes joka kolmas oli sitä mieltä, että vaikutusmahdollisuutta ei ole.
Työ palkitsee muutenkin kuin rahalla
Työntekijä voi saada vastinetta työlleen paitsi rahallisesti myös tunnustuksena, arvostuksena tai tyytyväisyyden ja onnistumisen tunteena.
– Jos työntekijä kokee panostavansa työhönsä eikä siitä palkita, se on huono asia, toteaa Kivimäki.
Vuosina 2004 – 2015 sote-henkilöstöstä keskimäärin 15 prosenttia oli ollut sitä mieltä, että sai suuresta työpanostuksesta huolimatta vastinetta vain vähän. Syksyllä luku oli noussut lähes 21 prosenttiin. Työterveyslaitoksen asiantuntijat arvioivat sen saattavan johtua muun muassa kilpailukykysopimuksen tuomista heikennyksistä.
Johtaminen kohentunut
Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö koki johtamisen parantuneen. Kaikki ikäryhmät arvioivat johtamisen oikeudenmukaisuuden parantuneen 7 – 8 prosenttia.
Kivimäen mielestä tulos on tärkeä, sillä tutkimusten mukaan oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen on yhteydessä muun muassa vähäisempiin poissaoloihin.
Työterveyslaitoksen tekemään henkilöstötutkimukseen vastasi runsaat 9000 työntekijää Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireistä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta. Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Kuntasektorin seurantatutkimusta, joka on aloitettu vuonna 1997.
uutiskirje 
