Suomen väestö keskittyy pääasiassa suuriin ja keskikokoisiin kaupunkeihin sekä vilkkaiden liikenneväylien varteen. Väestöstä jo 85 prosenttia asuu Kokkola-Joensuu -linjan alapuolella.
– Maantieteellinen keskipiste on Siikalatvassa, Oulun eteläpuolella. Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla, ja se siirtyy vuosittain liki kilometrin alaspäin, sanoo asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.
Hän puhui erilaistuvasta Suomesta Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumissa viime viikolla.
Yhä useampi paikka maassamme autioituu.
– Alueet voidaan jakaa kehittyviin, surkastuviin ja autioituviin. Kunnat joutuvat päättämään, mihin palveluja viedään varsinkin, kun seuraavan 20 vuoden aikana väestö ikääntyy vauhdilla, Aro toteaa.
Keskittymistä kasvualueiden sisällä
Autioitumista tapahtuu myös vilkkaissa seutukunnissa.
Kun Suomen jakaa 5 neliökilometrin palasiin, kymmenen vuoden takaiseen verraten meillä on reilusti enemmän alueita, joissa ei ole vakituista asutusta. Näin on jopa Uudellamaalla.
– Tähän me emme ole varautuneet. Investointitarpeita ja tasavertaisia mahdollisuuksia ajatellen ratkaisut joudutaan miettimään aivan uudelleen, Aro sanoo.
Hän huomauttaa, että 93 prosenttia mittaruuduista on täysin autioituneita.
Sosiaaliset etäisyydet pitenevät
Kun väestön keskittymisen lisäksi otetaan huomioon kuntien talouserot ja palveluiden keskittyminen sekä kuntalaisten hyvinvointi- ja terveys-, työllisyys- ja tuloerot, voidaan puhua eriarvoistumisesta.
– Vaikka ollaan nousukaudella, erot ovat pikemminkin kasvussa kuin tasoittumassa, Aro sanoo.
– Sosiaaliset etäisyydet eri ikäryhmien, eri alueiden ja eri väestöryhmien välillä ovat kasvaneet. On entistä vaikeampi ymmärtää ihmisiä, jotka tulevat eri taustasta, hän toteaa ja pitää kehityskulkua vahingollisena.
Työikäiset vähenevät
Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen välillä on isot erot melkein millä tahansa mittarilla.
– Alueet eroavat toisistaan huomattavasti, mutta eroja on myös alueiden sisällä ja kuntien välillä. Tosin meillä on paljon pieniä ja keskisuuria kuntia, joissa on tehty notkeita ratkaisuja ja sopeuduttu väestön ikääntymiseen, Aro huomauttaa.
Työvoiman ulkopuolella olevan väestön kasvu on huolestuttavan nopeaa. Koko maassa yhtä työssäkäyvää kohden on Tilastokeskuksen mukaan noin 51,9 huollettavaa, mutta Kuhmoisissa jo liki 104.
– Joka ainoa vuosi vuoden 2010 jälkeen työikäisen väestön osuus on vähentynyt. Helsingin seudullakin kasvuluvut olisivat tosi vaatimattomat ilman maahanmuuttoa, Aro huomauttaa.
Huoltosuhde heikkenee
Ongelmat kasvoivat 2010-luvulla, sillä samaan aikaan huoltosuhteen kasvaessa jouduttiin ottamaan lisää velkaa.
– Jos kehitys jatkuu samanlaisena, vuonna 2030 joka kolmannessa kunnassa huoltosuhde on sata tai sen yli, Aro huomauttaa.
Lapsiperheiden aseman parantaminen, työllisyyden nostaminen ja maahanmuutto voivat Aron mukaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan.
– Yhä useampi kunta on täysin riippuvainen maahanmuutosta, tuleeko maahanmuuttoa vai ei. Kahdessa kolmesta kunnasta ollaan tilanteessa, jossa ainoa positiivinen väestönkasvu tulee maahanmuutosta, hän sanoo.
uutiskirje 
