Kansainvälisen politiikan ilmapiiri on kiristynyt, ja monien kriisien pelätään syvenevän tai laajenevan. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tviittiulkopolitiikka on luonut epävakautta koko maailmaan.
Yhdysvaltain ja Venäjän välit kiristyivät, Koreoiden keskinäiset välit sekä Etelä-Korean suhteet Yhdysvaltoihin jännittyivät ydinasekokeiden seurauksena entisestään. Syyriassa, Turkissa ja Lähi-idän alueella kriisit syvenivät.
Samaan aikaan sotilasmenot ovat lähteneet nousuun. Tukholman rauhantutkimusinstituutin SIPRI:n tänään julkaisemien laskelmien mukaan maailman sotilasmenot olivat vuonna 2017 noin 1 739 miljardia Yhdysvaltain dollaria, mikä on 1,1 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Rauhanliike: On poliittinen valinta, kenen turvallisuuteen panostetaan.
– On poliittinen valinta, kenen turvallisuuteen panostetaan, ruokitaanko sotilaallista varustelukierrettä vai rakennettaanko inhimillisempää maailmaa, huomauttaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Rauhanliitto ja Sadankomitea muistuttavat, että murto-osalla maailman sotilasmenoista pystyttäisiin ratkaisemaan useita YK:n Agenda 2030 -tavoitteita. Kymmenen prosenttia maailman nyt armeijoihin ja asevarusteluun käyttämistä varoista riittäisi poistamaan nälän ja takaamaan koulutuksen kaikille maailman lapsille.
Kansainvälinen rauhanliike kampanjoi sotilasmenojen kasvua vastaan.
Suomen sotilasmenot kasvavat
– Suomen sotilasmenot ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden ajan. Nyt maa aikoo vielä tehdä varusteluloikan, toteaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.
Hallituksen suunnitelmien mukaan varustelumenoihin esitetään seuraavalle hallituskaudelle jopa 1,5 miljardin euron lisäystä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on vakuuttanut, että hävittäjähankinnat rahoitetaan kehyksen ulkopuolelta.
Näin voi sanoa, mutta hallitus on leikannut perusturvasta, sosiaali- ja koulutusmenoista sekä kehitysyhteistyömäärärahoista.
Hävittäjähankinnat nostavat menot pilviin
Kansanedustaja Markus Mustajärven (vas.) mukaan Suomi onkin muiden maiden mukana alkanut puhua sotilaallisen voiman tärkeydestä.
– Yhtenä esimerkkinä tästä on uusien hävittäjien hankinta, jotka tulevat maksamaan 7–10 miljardia euroa.
Hän arvioi, että summa voi kaksin- tai jopa kolminkertaistua, kun mukaan lasketaan koneiden kaikki kustannukset.
Suomessa lietsotaan Mustajärven mukaan täysin perusteettomia uhkakuvia, joilla muokataan yleistä mielipidettä myötämieliseksi jättihankinnoille. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsi vappupuheessaan Venäjän ja Valko-Venäjän järjestämän sotaharjoituksen, josta erityisesti iltapäivälehdet repivät otsikoita.
uutiskirje 
