Trump painosti Nato-maita jättimäiseen varusteluohjelmaan

Myös Nato pääsi heinäkuussa osaksi maailmanpolitiikan kohutuinta tosi-tv -show’ta, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump saapui sotilasliiton huippukokoukseen kuin raivotautinen norsu posliinikauppaan. Ennen tapaamista ja vielä sen aikanakin hän haukkui eurooppalaiset liittolaismaat siitä, että ne eivät pane tarpeeksi rahaa puolustukseen ja että amerikkalaiset maksavat kaikesta liikaa.

Huippukokouksesta poistui kuitenkin tyytyväinen Trump, joka uskoi röyhkeydellään taivuttaneensa Euroopan Nato-maat tahtoonsa.

Trumpia säesti Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, joka kiitti Yhdysvaltain presidenttiä johtajuudesta puolustusmenojen kasvattamisessa.

Kahden prosentin tavoite asetettiin jo 2014

Naton Walesin huippukokouksessa 2014 asettaman tavoitteen perusteella jäsenmaiden täytyy uhrata kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin. Ukrainan kriisi roihusi tuolloin kuumimmillaan. Sitoumus vahvistettiin Varsovan huippukokouksessa 2016 ja päämiestapaamisessa Brysselissä 2017.

Parin viikon takaisessa huippukokouksessa Stoltenberg iloitsikin siitä, että vuodesta 2014 vuoden 2017 loppuun jäsenmaat ovat panneet palamaan ylimääräiset 39 miljardia euroa puolustukseen.

Vuoteen 2024 mennessä menoja on tarkoitus lisätä vielä massiiviset 266 miljardia dollaria. Euroissa se on noin 227 miljardia.

Viime vuoden loppuun mennessä vain viisi maata saavutti kahden prosentin rajan. Siihen ylsivät Yhdysvallat, Kreikka, Iso-Britannia, Viro ja Puola. Enemmistö jäsenmaista uskoo pääsevänsä kerhoon vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kahden prosentin lisäksi Nato on asettanut toisenkin riman. Sen mukaan vähintään 20 prosenttia menoista on ohjattava uusien aseiden hankintaan. Tavoite toteutui edellisvuonna 12 jäsenmaan kohdalla.

Sotilasliiton puolustusministerien kesäkuussa 2017 tekemien päätösten mukaan ostaa pitäisi erityisesti raskasta, teknisesti kehittynyttä ja nopeasti liikuteltavaa kalustoa.

Kymmenkunta Nato-maata tekee sotilasliiton puitteissa yhteistyötä uusien ilmasta maahan laukaistavien aseiden ostamisessa. Sotilasliiton ulkopuolelta mukana hankkeessa on ainoastaan Suomi.

Riittääkö kaksi prosenttia?

Yhdysvaltojen bruttokansantuote on hiukan yli puolet kaikkien Nato-maiden taloudesta. Yhdysvaltojen osuus Nato-maiden puolustusmenoista on 70 prosenttia.
Maailmanlaajuisena sotilasmahtina sillä on tosin toiminta-alueita ympäri maailmaa.

Naton huippukokouksesta lähtenyt presidentti Trump heitti, että parempi olisi, mikäli puolustusmenoihin pantaisiin kahden sijasta neljä prosenttia kansantuotteesta.

Osassa Nato-maita löytyykin halukkuutta mennä nyt asetetun rajan yli.

Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics sanoi hiljattain Financial Timesin haastattelussa, että menojen pitäisi olla 2,5 prosenttia. Vaatimusta hän perusteli ”kansallisilla intresseillä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa”, toisin sanoen Venäjän uhalla.

Myös Virossa on uutisoitu, että kaksi prosenttia ei välttämättä riitä. Postimees-lehden haastatteleman Viron puolustusministeriön alivaltiosihteerin Meelis Oidsalun mukaan ongelma on, että rahamääräisesti kaksikin prosenttia on vähän.

”Hullun koiran” sotasuunnitelma on suunniteltu sen varalle, että Venäjä aloittaisi laajamittaisen hyökkäyksen Euroopan Nato-maihin.

Viron bruttokansantuote on vain päälle 25 miljardia euroa, josta kaksi prosenttia on noin puolisen miljardia.

Saksalla on toisenlainen ongelma. Euroopan ylivoimaisesti suurimpana taloutena kahden prosentin tasoon hyppääminen tarkoittaisi kymmenien miljardien eurojen uusia uhrauksia aseisiin.

Maan puolustusministeri Ursula von der Leyen sanoo, että vuonna 2019 Saksa todennäköisesti saavuttaa 1,3 prosentin tason ja vuonna vuoteen 2025 mennessä ehkä 1,5 prosentin tason.

Kyseessä ovat valtavat rahasummat. Berliinissä myös ymmärretään, että historian valossa juuri Saksan voimakas varustautuminen ei välttämättä luo Euroopassa vain lämpimiä turvallisuuden tunteita.

Nato ei voi käskeä jäsenmaitaan lisäämään sotilasmenoja. Niistä päättävät kansalliset parlamentit, joista löytyy myös vastustusta kiihtyvälle varustelukilvalle.

Hullun koiran sotasuunnitelma

Valtavien rahasummien lisäksi Nato aikoo tulevaisuudessa panostaa myös sotilasvoiman käytön tehostamiseen.

Norfolkin laivastotukikohtaan Yhdysvalloissa tulee Naton uusi komentokeskus, joka suojaa Atlantin ylittäviä yhteyksiä. Baijerin Ulmiin Saksan eteläosiin taas tulee tukikohta, josta käsin järjestellään sotilaallista liikkuvuutta Euroopassa.

Juuri joukkojen liikkuvuus yli rajojen on asia, johon Brysselin huippukokouksen julistuksessa kiinnitetään runsaasti huomiota.

Loppuasiakirjassa vahvistetaan myös kokonaan uusi sotilaallinen valmiussuunnitelma. Tämän niin sanotun 4 kertaa 30 -ohjelman mukaan Natolla pitää olla 30 maavoimien pataljoonaa, 30 sota-alusta ja 30 hävittäjälaivuetta valmiina korkeintaan 30 päivässä.

Suunnitelman taustalla on Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis, joka tunnettiin kenraaliajoiltaan liikanimellä ”Hullu Koira”.

”Hullun koiran” sotasuunnitelma on suunniteltu sen varalle, että Venäjä aloittaisi laajamittaisen hyökkäyksen Euroopan Nato-maihin. Näin Nato siis valmistautuu Euroopassa käytävään suursotaan.

Ydinaseet ytimessä

Myös Naton vanhoja joukkorakenteita on vahvistettu.

Esimerkiksi nopean toiminnan NRF-joukkojen (Nato Response Force) määrää on nostettu 13 000 sotilaasta aina 40 000:en.

Lisäksi liittokunta perusti vuonna 2014 erittäin nopean toiminnan niin sanotut keihäänkärkijoukot. Yhteensä 5 000 sotilaan joukko voidaan lähettää tositoimiin vain muutaman päivän varoitusajalla.

Tarkoitus on tarvittaessa täydentää sotavoimaa, joka on keskitetty Baltian maihin ja Puolaan.

Nato lisäsi voimakkaasti sotilaallista läsnäoloaan Suomen lähialueilla, kun vuonna 2017 Puolaan sekä Viroon, Latviaan ja Liettuaan perustettiin uudet taisteluosastot. Niiden yhteinen vahvuus on 4 500 sotilasta.

Puolassa taisteluosaston johtovaltio on Yhdysvallat, Liettuassa Saksa, Latviassa Kanada ja Virossa Iso-Britannia.

Nato laajentaa toimintaansa myös Mustallamerellä. Vuonna 2017 perustettiin Romanian johtama prikaati, jonka pitäisi olla toimintavalmiudessa tämän vuoden loppuun mennessä. Mukana on yhteensä 12 Nato-maata.

Tämän ohella Nato päätti jo Varsovassa 2016, että maan, meren ja ilman ohella kyberympäristöstä tehdään yksi sotilasliiton puolustushaaroista. Nato pystyy näin lähettämään apuvoimia myös jäsenvaltioille.

Lisäksi Nato on perustanut päämajaansa Brysseliin uuden yhdistyneen tiedustelu- ja turvallisuusyksikön (Joint Intelligence and Security Division). Nimensä mukaisesti se toimii sotilasliiton tiedusteluyksikkönä, mutta pyrkii vastaamaan myös iskusanaksi muodostuneisiin hybridiuhkiin.

Tässä työssä tärkeää roolia on sommiteltu lokakuussa 2017 Helsinkiin avatulle hybridiosaamiskeskukselle.

Ydinaseet säilyvät kuitenkin yhä Naton sotilaallisen pelotteen ytimessä.

– Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittona, sotilasliiton vuosikertomus julistaa.

[digilehti pvm=20180727 sivu=14]