KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Trump painosti Nato-maita jättimäiseen varusteluohjelmaan

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump Naton huippukokouksessa Brysselissä 11.–12. heinäkuuta. Trump syytti liittolaismaita muun muassa liian pienistä panostuksista puolustukseen.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump Naton huippukokouksessa Brysselissä 11.–12. heinäkuuta. Trump syytti liittolaismaita muun muassa liian pienistä panostuksista puolustukseen. Kuva: Lehtikuva/Brendan Smialowski

Sotilasliitto Naton jäsenmaat aikovat lähivuosina polttaa reilusti yli 220 miljardia euroa ylimääräistä rahaa puolustukseen. Samalla Nato valmistautuu Euroopassa käytävän suursodan mahdollisuuteen.

Antero Eerola
27.7.2018 8.46

Yhdysvalloilla
hallitseva rooli Natossa

Yhdysvallat maksoi vuonna 2017 Nato-maiden puolustusmenoista 70 prosenttia.

Iso-Britannian osuus oli 5,8 prosenttia Ranskan ja Saksan 4,8 prosenttia, Italian 2,4 prosenttia Kanada 2,2 prosenttia ja Espanjan 1,3 prosenttia.

Loput 22 Nato-maata vastaavat yhdessä noin seitsemästä prosentista.

Rahassa Yhdysvaltojen osuus on noin 584 miljardia euroa.

Naton eurooppalaisten maiden puolustusmenot ovat yhteensä 213 miljardia euroa.

Kanadan puolustusmenot ovat runsaat 18 miljardia euroa.

Lukuja voi vertailla Venäjän puolustusmenoihin. Tukholman kansainvälisen rauhaninstituutin lukujen mukaan Venäjän puolustusmenot kävivät korkeimmillaan vuonna 2016. Tuolloin luku oli noin 59 miljardia euroa. Vuosina 2016-2017 Venäjä kuitenkin leikkasi talousvaikeuksien takia puolustusbudjettiaan. Nyt instituutti arvioi sen olevan noin 47 miljardia euroa.

Myös Nato pääsi heinäkuussa osaksi maailmanpolitiikan kohutuinta tosi-tv -show’ta, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump saapui sotilasliiton huippukokoukseen kuin raivotautinen norsu posliinikauppaan. Ennen tapaamista ja vielä sen aikanakin hän haukkui eurooppalaiset liittolaismaat siitä, että ne eivät pane tarpeeksi rahaa puolustukseen ja että amerikkalaiset maksavat kaikesta liikaa.

Huippukokouksesta poistui kuitenkin tyytyväinen Trump, joka uskoi röyhkeydellään taivuttaneensa Euroopan Nato-maat tahtoonsa.

Trumpia säesti Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, joka kiitti Yhdysvaltain presidenttiä johtajuudesta puolustusmenojen kasvattamisessa.

Kahden prosentin tavoite asetettiin jo 2014

Naton Walesin huippukokouksessa 2014 asettaman tavoitteen perusteella jäsenmaiden täytyy uhrata kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin. Ukrainan kriisi roihusi tuolloin kuumimmillaan. Sitoumus vahvistettiin Varsovan huippukokouksessa 2016 ja päämiestapaamisessa Brysselissä 2017.

Parin viikon takaisessa huippukokouksessa Stoltenberg iloitsikin siitä, että vuodesta 2014 vuoden 2017 loppuun jäsenmaat ovat panneet palamaan ylimääräiset 39 miljardia euroa puolustukseen.

Vuoteen 2024 mennessä menoja on tarkoitus lisätä vielä massiiviset 266 miljardia dollaria. Euroissa se on noin 227 miljardia.

Viime vuoden loppuun mennessä vain viisi maata saavutti kahden prosentin rajan. Siihen ylsivät Yhdysvallat, Kreikka, Iso-Britannia, Viro ja Puola. Enemmistö jäsenmaista uskoo pääsevänsä kerhoon vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kahden prosentin lisäksi Nato on asettanut toisenkin riman. Sen mukaan vähintään 20 prosenttia menoista on ohjattava uusien aseiden hankintaan. Tavoite toteutui edellisvuonna 12 jäsenmaan kohdalla.

Sotilasliiton puolustusministerien kesäkuussa 2017 tekemien päätösten mukaan ostaa pitäisi erityisesti raskasta, teknisesti kehittynyttä ja nopeasti liikuteltavaa kalustoa.

Kymmenkunta Nato-maata tekee sotilasliiton puitteissa yhteistyötä uusien ilmasta maahan laukaistavien aseiden ostamisessa. Sotilasliiton ulkopuolelta mukana hankkeessa on ainoastaan Suomi.

Riittääkö kaksi prosenttia?

Yhdysvaltojen bruttokansantuote on hiukan yli puolet kaikkien Nato-maiden taloudesta. Yhdysvaltojen osuus Nato-maiden puolustusmenoista on 70 prosenttia.
Maailmanlaajuisena sotilasmahtina sillä on tosin toiminta-alueita ympäri maailmaa.

Naton huippukokouksesta lähtenyt presidentti Trump heitti, että parempi olisi, mikäli puolustusmenoihin pantaisiin kahden sijasta neljä prosenttia kansantuotteesta.

Osassa Nato-maita löytyykin halukkuutta mennä nyt asetetun rajan yli.

Latvian ulkoministeri Edgars Rinkevics sanoi hiljattain Financial Timesin haastattelussa, että menojen pitäisi olla 2,5 prosenttia. Vaatimusta hän perusteli ”kansallisilla intresseillä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa”, toisin sanoen Venäjän uhalla.

Myös Virossa on uutisoitu, että kaksi prosenttia ei välttämättä riitä. Postimees-lehden haastatteleman Viron puolustusministeriön alivaltiosihteerin Meelis Oidsalun mukaan ongelma on, että rahamääräisesti kaksikin prosenttia on vähän.

”Hullun koiran” sotasuunnitelma on suunniteltu sen varalle, että Venäjä aloittaisi laajamittaisen hyökkäyksen Euroopan Nato-maihin.

Viron bruttokansantuote on vain päälle 25 miljardia euroa, josta kaksi prosenttia on noin puolisen miljardia.

Saksalla on toisenlainen ongelma. Euroopan ylivoimaisesti suurimpana taloutena kahden prosentin tasoon hyppääminen tarkoittaisi kymmenien miljardien eurojen uusia uhrauksia aseisiin.

Maan puolustusministeri Ursula von der Leyen sanoo, että vuonna 2019 Saksa todennäköisesti saavuttaa 1,3 prosentin tason ja vuonna vuoteen 2025 mennessä ehkä 1,5 prosentin tason.

Kyseessä ovat valtavat rahasummat. Berliinissä myös ymmärretään, että historian valossa juuri Saksan voimakas varustautuminen ei välttämättä luo Euroopassa vain lämpimiä turvallisuuden tunteita.

Nato ei voi käskeä jäsenmaitaan lisäämään sotilasmenoja. Niistä päättävät kansalliset parlamentit, joista löytyy myös vastustusta kiihtyvälle varustelukilvalle.

Hullun koiran sotasuunnitelma

Valtavien rahasummien lisäksi Nato aikoo tulevaisuudessa panostaa myös sotilasvoiman käytön tehostamiseen.

Norfolkin laivastotukikohtaan Yhdysvalloissa tulee Naton uusi komentokeskus, joka suojaa Atlantin ylittäviä yhteyksiä. Baijerin Ulmiin Saksan eteläosiin taas tulee tukikohta, josta käsin järjestellään sotilaallista liikkuvuutta Euroopassa.

Juuri joukkojen liikkuvuus yli rajojen on asia, johon Brysselin huippukokouksen julistuksessa kiinnitetään runsaasti huomiota.

Loppuasiakirjassa vahvistetaan myös kokonaan uusi sotilaallinen valmiussuunnitelma. Tämän niin sanotun 4 kertaa 30 -ohjelman mukaan Natolla pitää olla 30 maavoimien pataljoonaa, 30 sota-alusta ja 30 hävittäjälaivuetta valmiina korkeintaan 30 päivässä.

Suunnitelman taustalla on Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis, joka tunnettiin kenraaliajoiltaan liikanimellä ”Hullu Koira”.

”Hullun koiran” sotasuunnitelma on suunniteltu sen varalle, että Venäjä aloittaisi laajamittaisen hyökkäyksen Euroopan Nato-maihin. Näin Nato siis valmistautuu Euroopassa käytävään suursotaan.

Ydinaseet ytimessä

Myös Naton vanhoja joukkorakenteita on vahvistettu.

Esimerkiksi nopean toiminnan NRF-joukkojen (Nato Response Force) määrää on nostettu 13 000 sotilaasta aina 40 000:en.

Lisäksi liittokunta perusti vuonna 2014 erittäin nopean toiminnan niin sanotut keihäänkärkijoukot. Yhteensä 5 000 sotilaan joukko voidaan lähettää tositoimiin vain muutaman päivän varoitusajalla.

Tarkoitus on tarvittaessa täydentää sotavoimaa, joka on keskitetty Baltian maihin ja Puolaan.

Nato lisäsi voimakkaasti sotilaallista läsnäoloaan Suomen lähialueilla, kun vuonna 2017 Puolaan sekä Viroon, Latviaan ja Liettuaan perustettiin uudet taisteluosastot. Niiden yhteinen vahvuus on 4 500 sotilasta.

Puolassa taisteluosaston johtovaltio on Yhdysvallat, Liettuassa Saksa, Latviassa Kanada ja Virossa Iso-Britannia.

Nato laajentaa toimintaansa myös Mustallamerellä. Vuonna 2017 perustettiin Romanian johtama prikaati, jonka pitäisi olla toimintavalmiudessa tämän vuoden loppuun mennessä. Mukana on yhteensä 12 Nato-maata.

Tämän ohella Nato päätti jo Varsovassa 2016, että maan, meren ja ilman ohella kyberympäristöstä tehdään yksi sotilasliiton puolustushaaroista. Nato pystyy näin lähettämään apuvoimia myös jäsenvaltioille.

Lisäksi Nato on perustanut päämajaansa Brysseliin uuden yhdistyneen tiedustelu- ja turvallisuusyksikön (Joint Intelligence and Security Division). Nimensä mukaisesti se toimii sotilasliiton tiedusteluyksikkönä, mutta pyrkii vastaamaan myös iskusanaksi muodostuneisiin hybridiuhkiin.

Tässä työssä tärkeää roolia on sommiteltu lokakuussa 2017 Helsinkiin avatulle hybridiosaamiskeskukselle.

Ydinaseet säilyvät kuitenkin yhä Naton sotilaallisen pelotteen ytimessä.

– Niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, Nato pysyy ydinaseliittona, sotilasliiton vuosikertomus julistaa.

[digilehti pvm=20180727 sivu=14]

Yhdysvalloilla
hallitseva rooli Natossa

Yhdysvallat maksoi vuonna 2017 Nato-maiden puolustusmenoista 70 prosenttia.

Iso-Britannian osuus oli 5,8 prosenttia Ranskan ja Saksan 4,8 prosenttia, Italian 2,4 prosenttia Kanada 2,2 prosenttia ja Espanjan 1,3 prosenttia.

Loput 22 Nato-maata vastaavat yhdessä noin seitsemästä prosentista.

Rahassa Yhdysvaltojen osuus on noin 584 miljardia euroa.

Naton eurooppalaisten maiden puolustusmenot ovat yhteensä 213 miljardia euroa.

Kanadan puolustusmenot ovat runsaat 18 miljardia euroa.

Lukuja voi vertailla Venäjän puolustusmenoihin. Tukholman kansainvälisen rauhaninstituutin lukujen mukaan Venäjän puolustusmenot kävivät korkeimmillaan vuonna 2016. Tuolloin luku oli noin 59 miljardia euroa. Vuosina 2016-2017 Venäjä kuitenkin leikkasi talousvaikeuksien takia puolustusbudjettiaan. Nyt instituutti arvioi sen olevan noin 47 miljardia euroa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään