Harmaan talouden selvitysyksikön mukaan veronumerojärjestelmä sopisi mainiosti telakkateollisuuteen, sillä telakat muistuttavat paljonkin rakennustyömaita, joissa veronumerot ovat jo käytössä.
Rinteen hallitus on kirjannut ohjelmaansa veronumeron käyttöönoton telakoilla. Asiaa pidetään yhtenä hallituskauden merkittävimmistä keinoista suitsia harmaata taloutta.
Veronumeron käyttöönotto on ajankohtainen asia siksikin, että töitä telakoillamme tuntuisi riittävän. Varmistuihan äskettäin töiden jatkuminen Helsingin telakalla ja Turun telakalle melkein satelee uusia laivatilauksia.
Teollisuusliitossa veronumeroa pidetään hyvänä työntekijöiden oikeuksien toteutumisen kannalta ja uskotaan, että veronumerojärjestelmä auttaa suomalaisyrityksiä pärjäämään kilpailussa silloin, kun vastassa on verokikkailua harjoittava yritys. Liiton suunnalta muistutetaan, että teknologiateollisuuden viimeisessä työehtosopimuksessa on kirjattuna veronumeron selvittäminen.
Työnantajaleirissä Rinteen hallituksen aikomuksiin suhtaudutaan kuitenkin epäillen. Puhutaan kustannuksista, byrokratiasta, kilpailukyvyn heikkenemisestä.
Työntekijöiden näkökulma on selkeä: halutaan, että telakoilla kaikki noudattaisivat työlainsäädäntöä. Nyt näin ei ole. Aliurakointiketjussa työskenteleville ulkomaalaisille maksetut palkat eivät telakoiden luottamushenkilöiden tietojen mukaan ole samaa työehtosopimuksen mukaista tasoa kuin on telakan suomalaisilla työntekijöillä.
Rakennusalalla otettiin veronumerojärjestelmä käyttöön vuonna 2012. Lisäksi on siirrytty ”pimeiden” yritysten työntekijöitä verotuksen piiriin ohjaavaan laajennettuun tiedonantovelvollisuuteen ja käännettyyn arvonlisäveroon, joka tarkoittaa, että rakentamispalvelun ostaja on verovelvollinen ja pitkissä urakointiketjuissa pääurakoitsija maksaa arvonlisäverot. Tämä kaikki on lisännyt verottajan arvion mukaan ilmoitettuja palkkoja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa ja niistä maksettuja veroja 100 miljoonaa euroa vuosittain.
Ehkä Teknologiateollisuuden ja varsinkin telakkateollisuuden edustajien pitäisi palaveerata rakennusalan kanssa ja kuulla siltä suunnalta kokemuksista. Yhtymäkohtia – ulkomainen työvoima ja alihankinnan runsaus – on paljon. Ja valtiolla on paljon saatavia.
sirpa.koskinen@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
